Pohjoisen tullipiirin sisärajaosaston päällikkö Juhani Grönholm työntää ohuen tähystysletkun paidan kauluksesta sisään ja kamera poimii samantien monitorille paidan alaisia näkymiä. Pieniin tiloihin ulottuva tekniikka on nykyään arkipäivää, kun tulli etsii kekseliäitten salakuljettajien kätköjä. Enää ei lähdetä purkamaan autoja osiksi.
Uusinta uutta Torniossa on uunituore toiminta-auto, jollaista ei ole muilla tullipiireillä käytössään. Autossa on tietoliikenneyhteydet ja siihen saa helposti lastattua muutakin tekniikkaa, kun tulli lähtee jahtiin tien päälle.
"Tämä on myös sen verran suorituskykyinen auto, ettei tällä jää liikenteen jalkoihin", Grönholm kehaisee pakettiautoa.
Vain pieni osa huumeista jää tullin haaviin
Maantieteellisesti lähes puolta Suomea valvovan pohjoisen tullipiirin vakavimmat rikokset tapahtuvat edelleen Kemi-Tornion alueella. Nelostiestä on nimittäin tullut edullisin huumereitti, joka on yös suhteellisen nopea ja kohtalaisen riskitön.
Pohjoismaiden kasvavat huumemarkkinat merkitsevät sitä, että tullin läpi virtaa entistä enemmän huumeita. Valvontapäällikkö Seppo Laitamaa laskeskelee, että ehkä viitisen prosenttia huumeista tarttuu tullin haaviin.
"Tiedustelu ja sisärajavalvonta korostuvat. Sisärajalla toiminta-ajatuksena on rikostorjunta", Laitamaa määrittelee.
Huumekuriirien kiinni saamiseksi tulli on joutunut rukkaamaan organisaatiotaan, muuttamaan toimintatapojaan ja suuntaamaan uudelleen kalustohankintojaan. Vaikka voimavarat ovat vain viidennes ennen unionin aikaisia resursseja, valvonta on tehokkaampaa kuin koskaan.
Tornion tulli on maan vilkkain rajanylityspaikka, sen läpi kulkee vajaat kaksi miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Tästä virrasta vain noin joka 4 000. tai 5 000. ajoneuvo otetaan profiiliseurannan, viranomaisten intuition, perusteella tutkailtavaksi ja ajoneuvossa olijat puhuteltavaksi.
Tullivirkailijoiden vaisto pelaa
Tullivirkailijoiden vaisto pelaa, sillä reilu viidennes pysäytyksistä johtaa tullirikoksen tai rikkomuksen paljastumiseen.
Länsirajan rajanyityspisteet ovat pitkälti läpikulkupaikkoja. Tiedustelupäällikkö Alvi Heikan mukaan isot huumelastit päätyvät Etelä-Suomeen, joista pieniä määriä palautuu pohjoisen vähäväkisille markkinoille. Huumeita kulkee myös Suomesta Ruotsiin.
"Rajoja ei pidetä suurena uhkana, sillä huumelasti saattaa kulkea useampaan kertaan rajan yli maasta toiseen", tullipiirin päällikkö Juha Heikkilä sanoo.
Esimerkiksi Pohjois-Norjaan matkalla oleva huume-erä voi kulkea Norjan, Ruotsin ja Suomen kautta taas Norjan puolelle. Huumeiden salakuljetuksen pitämiseksi kurissa on viranomaisten yhteistyö ensiarvoisen tärkeää. Laitamaa mainitsee, että eteläisessä Ruotsissa Malmön sillalla on tehty esimerkillistä työtä myös Suomen hyväksi.