THL:n uusi huumetutkimus paljastaa ikävän tiedon nuorten naisten ongelmakäytöstä. Tutkimuksessa arvioidaan, että naisten osuus sekä amfetamiinien että opioidien ongelmakäyttäjissä on kasvanut Suomessa. Samalla 15–24-vuotiaista opioidien ongelmakäyttäjistä peräti 45 prosenttia oli naisia.
Ylilääkäri Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiöstä puhuu rajusta muutoksesta.
– Suoraan sanottuna häkellyttävää, että naisten osuus on näin korkea. On nähty muissakin palveluissa, että nuorten naisten osuus on kasvamaan päin. Tavallisesti jako menee niin, että huumeiden ongelmakäyttäjistä miehiä on noin 70 prosenttia ja naisia korkeintaan 30. Nyt naisia on tässä ryhmässä melkein puolet.
Simojoki ei osaa antaa mitään yksiselitteistä vastausta sille, miksi naisten osuus päihteiden ongelmakäyttäjissä on lisääntynyt.
– Meillä Pohjoismaissa on tasa-arvoisempi kulttuuri päihteiden käytössä. Onhan alkoholinkin käyttö lisääntynyt viime vuosina naisten keskuudessa.
Ylilääkäri on erittäin huolestunut naisten asemasta huumemaailmasta. Hän sanoo, että pelkästään naisille suunnattuja hoitopaikkoja pitäisi saada lisää.
– Naisen paikka huumemaailmassa on hyvin rankka. Vaikka sekahoitopaikat ovat pääsääntöisesti naisille turvallisia paikkoja, etenkin laitoshoidossa on riski, että nainen joutuu väärille teille vanhempien miesten seuraan, joilla on mahdollisuus tarjota huumeita ja saada maksu takaisin erilaisina palveluina.
Simojoki sanoo, että A-klinikkasäätiöllä on Helsingissä naisia varten oma korvaushoitopaikka, jossa kaikki työntekijät ovat naisia.
– Usein, kun naiset tulevat hoitoon, heillä on taustalla monia ongelmia. Taustalla saattaa olla hyväksikäyttöä ja väkivaltaa, mikä pitää käsitellä ympäristössä, joka koetaan turvalliseksi. Jos miehiä on ympärillä, ympäristöä ei välttämättä koeta turvalliseksi.
Suosiolle selitys?
Simojoen mukaan opioidit aiheuttavat eheyttävää tunnetta, mikä saattaa selittää niiden kasvavan suosion.
– Ne eheyttävät sisäistä maailmaa ja parantavat kaoottista oloa. Onko yhteiskunnasta tuleva paine niin kova, että opioidit valikoituisivat sen takia pääasialliseksi päihteeksi etenkin naisilla, Simojoki kysyy.
Ylilääkärin mukaan paras keino vaikuttaa nuoren alkavaan päihdeongelmaan on ottaa asia vakavasti jo silloin, kun ongelma ei ole vielä paisunut kovin suureksi.
– Pitäisi huolehtia, että nuoret uskaltaisivat puhua näistä päihdeasioista ja saisivat ajoissa apua. Ongelma ei välttämättä ole vielä alussa kovin suuri ammattilaisen näkökulmasta. Mutta jos nuorta ja hänen ongelmiaan ei ole otettu tosissaan, henkilö saattaa kokea tulleensa hylätyksi ja palata hoitojärjestelmän piiriin vasta vuosien päästä huomattavasti isompien ongelmien kanssa.
– Mitä aiemmin ongelmiin tartutaan, sitä paremmat mahdollisuudet on välttää syrjäytyminen. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Hoidot eivät maksa ikinä lähellekään sitä summaa.