Varusmies voidaan jatkossa lähettää huumetestiin ilman hänen omaa suostumustaan, jos esitys uudesta asevelvollisuuslaista menee läpi eduskunnassa. Laista päättäminen on yksi uuden eduskunnan ensimmäisistä tehtävistä. Tarkoitus on saada huumausaineiden pakkotestauksen salliva laki voimaan ensi vuoden alussa.
"Siihen on kirjattu Suomen tiukin huumausainetestaussäädöstö", lakia valmistelemassa ollut pääesikunnan henkilöstöosaston komentajakapteeni Jyrki Kivelä luonnehtii.
Laki tulee tarpeeseen, sillä yhteiskunnassa lisääntynyt huumeidenkäyttö näkyy myös puolustusvoimissa. Vuosittain noin 200 alokasta keskeyttää asepalveluksensa huumeiden vuoksi. Pääsyy on kannabiksen käyttö.
Kivelän mukaan enemmänkin huumausaineiden käyttäjiä armeijaan olisi tulossa, mutta heidät saadaan karsittua varusmiespalveluksen astumista edeltävissä kutsuntatilaisuuksissa.
"Meillä on jyrkän kielteinen kanta huumeisiin. Kaikkien palvelukseen astuvien turvallisuus täytyy pystyä takaamaan. Päihteistä riippuvaista ihmistä ei voi päästää aseiden kanssa tekemisiin, se on päivänselvä asia".
Huumekoirat tarkastavat suurenkin joukon
Kutsuntojen lisäksi huumeiden käyttö voidaan havaita vielä palvelukseen astuttaessakin. Usein siihen liittyy rikollisuutta ja käyttö paljastuu, kun varusmiehen rikosrekisteri tarkastetaan palvelukseen astumisen yhteydessä.
Armeija-aikaista huumeidenkäyttöä puolestaan seulotaan varuskuntiin säännöllisesti tehtävillä tarkastuksilla. Huumekoirat voivat tutkia esimerkiksi yksittäisen varusmiehen siviilivarustuksen tai vaikkapa kokonaisen harjoitukseen lähtevän joukon.
Kiinni jääneen varusmiehen palvelus keskeytyy tai hän jatkaa sitoutuen säännöllisiin huumetesteihin.
Varusmiesliitto pitää lakiesitystä hyvänä. "Tämä palvelee palvelusturvallisuutta. Valtaosaa ongelma ei kuitenkaan koske, joten ongelmatapausten testaaminen ja saaminen pois palveluksesta on kaikkien yhteinen etu", liiton varapuheenjohtaja Miikka Putto selittää.
Huumausaineiden käyttö on kuitenkin harvinaisimpia varusmiespalvelun keskeyttämisen syitä. Yleisin lähtösyy on erilaiset mielenterveysongelmat. Alokkailla esiintyy muun muassa vakavia stressireaktioita ja ahdistuneisuutta.
"On vaikea etukäteen arvioida, miten päänuppi kestää palveluksen aloituksen paineet", Jyrki Kivelä kuvailee.
Toiseksi suurin syy keskeyttämiseen ovat erilaiset tuki- ja liikuntaelinvammat. Esimerkiksi alokkaan selkä tai jalat ei välttämättä kestä rasitusta. Samoin tapaturmat aiheuttavat keskeytyksiä.
Palvelus keskeytyy
usein heti alussa
Keskeyttäneiden määrä on pysynyt kuta kuinkin vakiona vuodesta toiseen. Esimerkiksi tammikuun 9. päivä palvelukseen astuneesta 1 4287 alokkaasta 8,9 prosenttia keskeytti ensimmäisten viikkojen aikana.
Kivelän mukaan merkittävä osa keskeytyksistä tapahtuu tavallisesti aivan palveluksen alkuvaiheessa.
Poikkeuksellisen runsasta keskeyttäminen oli Suomenlahden meripuolustusalueella.
Tiedotuspäällikkö Pasi Leskisen mukaan tammikuisesta saapumiserästä 15,2 prosenttia keskeytti peruskoulutuskauden jälkeen, kun luku yleensä on ollut 10-11 prosenttia.
"Ei tämä kuitenkaan mikään iso ongelma ole", Leskinen rauhoittelee.
