Keskustavasemmistolaisen PRI-puolueen Enrique Peña Nieton valinta Meksikon presidentiksi varmistui poliittisen kohun jälkeen, kun puolet äänistä laskettiin uudestaan. Vaalit pidettiin viikko sitten.
Vasemmistolaisen PRD-puolueen Lópes Obrador väitti vaaleja vilpillisiksi myös kuusi vuotta siten, kun konservatiivisen PAN-puolueen Felipe Caldéron valittiin presidentiksi.
Meksikon presidentinvaalin tulos on merkittävä, vaikka presidentiksi nousseen Nieton sisäpoliittinen liikkumatila voi jäädä ennakoitua pienemmäksi. PRI ei saanut presidentinvaalien yhteydessä pidetyissä parlamenttivaaleissa ehdotonta enemmistöä.
Nieto on luvannut ajaa työpaikkoja synnyttävää politiikkaa ja muun muassa valtiollisen öljy-yhtiön yksityistämistä. Presidentin asemaa on turha vähätellä, sillä Meksiko lukeutuu Brasilian ohella Latinalaisen Amerikan vahvoihin nouseviin talouksiin.
Uudessa kansainvälisessä vuoropuhelussa juuri Meksikolle ja Brasilialle on varattu johtajan rooli. Meksikossa tehtävä lankeaa nuorekkaalle, demokraattisia vapauksia luvanneelle 45-vuotiaalle presidentille.
Presidentti Nieton vaikutusmahdollisuudet kansainvälisellä areenalla ovat juuri nyt suuret, kun Meksiko toimii G20-maiden puheenjohtajana.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kiitellyt Meksikoa esimerkillisyydestä kansainvälisen talouskriisinsä hoidossa. Meksikon talous on käynyt kovan kuurin, kun maa joutui 1980-luvulla vaikeuksiin rahoittajiensa kanssa. Meksiko oli pitkään riippuvainen kansainvälisistä rahoittajista, jotka pakottivat sen liberalisoimaan talouden.
Taloudessa Meksiko on kulkenut vähitellen kohti vakaampia oloja. Se on solminut merkittäviä kauppasopimuksia eri maiden kanssa, tärkeimpänä niistä vajaat kymmenen vuotta sitten solmittu vapaakauppasopimus Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa.
Monikansalliset yhtiöt ovat keskiössä Meksikon taloudessa. Pohjoisrajan tuntumaan on syntynyt kokonaisia kaupunkeja, joissa on amerikkalaisia yrityksiä.
Pohjoiseen muuttaa Meksikon sisältä runsaasti työvoimaa. Meksikolaiset ja myös muualta Latinalaisesta Amerikasta tulevat työntekijät pyrkivät jatkuvasti rajan yli Yhdysvaltoihin. Siirtotyöläisten rahalähetyksillä on merkittävä vaikutus Meksikon talouteen.
Meksikon sisäisistä ongelmista suurin on vakaita oloja jäytävä huumesota huumekartellien ja asevoimien välillä. Apuun on värvätty armeija heikosti palkatun ja korruptoituneen poliisin tilalle. Väkivalta on viime vuosina vain kiihtynyt. Levottomuuksissa on puolessa vuosikymmenessä kuollut lähes 50 000 ihmistä.
Meksikosta on tullut Latinalaisen Amerikan huumeiden valmistus- ja kauttakulkumaa. Kartellit murhaavat ihmisiä, kiristävät suojelurahoja ja lahjovat viranomaisia.
Nieto on luvannut jatkaa runsaasti ihmishenkiä vaatinutta huumesotaa, mutta toisella tavalla. Huumesodan taltuttaminen on tärkeää Meksikon sisäisen, mutta myös alueellisen vakauden kannalta.