Huumekoukkuun jääneet sotilaat ovat Suomen sotahistorian vaiettu asia, jota kirjailija Pekka Jaatinen raottaa tuoreessa romaanissaan Kalpeat sotilaat (Johnny Kniga). Kirjailija huomauttaa, että vammojen hoidossa käytettyjen lääkkeiden takia huumekoukkuun jääneet sotilaat eivät edusta sotainvalidien enemmistöä.
—? Sotainvalideista valtaosa sopeutui ja palasi yhteiskuntaan ja oli rakentamassa maata. Vain kymmenesosalta sopeutuminen ei onnistunut, ja heistäkin suurimmalla osalla ongelmana oli alkoholi, Jaatinen sanoo.
Mutta sitten oli joukko, joka käytti väärin lääkkeitä.
—? Eri lähteet kertovat, että yksinomaan Helsingissä oli sodan jälkeisinä vuosina 200—400 asunnotonta sotainvalidinarkomaania.
Sodan aikana heroiinia ja oopiumia käytettiin lähes aina haavoittuneiden hoidossa. Vaikka nykyään huumeiksi luokitellut lääkkeet olivatkin yleisessä käytössä, sotilaiden huumeidenkäytöstä sodan aikana ja sen jälkeen ei ole juuri puhuttu. Pekka Jaatinen arvelee, että lääkkeiden käyttäjät ja heidän omaisensa eivät pitäneet asiaa mitenkään erikoisena. Lääkkeitä ei tuolloin mielletty huumeiksi.