Huumeet aiheuttavat yhteiskunnassa merkittäviä ongelmia. Niitä kannattaa torjua järkiperäisesti, tehokkaimmilla lääkkeillä.
Käytön rangaistavuudesta on siellä täällä jo luovuttu. Suomen kannattaa seurata muualla saatavia kokemuksia.
Suomessa on viime vuosina yleistynyt termi ”huumeiden viihdekäyttö”. Sellaista on.
Käytäntö kuitenkin osoittaa, että kovien aineiden käyttäjien tie on usein kulkenut mietojen kautta.
Huumeisiin kuolleiden määrä on meillä ollut vajaan parinsadan luokkaa vuodessa. Paljon suuremman joukon elämään huumeiden käyttö aiheuttaa vakavia ongelmia. Ne koskettavat myös heidän läheisiään.
Kokonaisuutena huumeet ovat ongelma, jonka lieventämiseen on tärkeää jatkuvasti etsiä keinoja. Jos entiset keinot eivät pure, on syytä miettiä uusia.
Tärkeän keskustelunavauksen tekivät tällä viikolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen ja kehittämispäällikkö Tuukka Tammi. Heidän ehdotuksensa on radikaali: huumeiden käytön rangaistavuudesta olisi syytä luopua.
Ajatus herättää äkkiseltään jopa kysymyksen, kehottavatko tutkijat nostamaan kädet pystyyn ongelman edessä. Kaksikon perusteet ovat kuitenkin viileän järkiperäisiä.
Heidän tavoitteenaan on nimenomaan vähentää huumeiden aiheuttamia ikäviä seurauksia. Usein vaaditulle kannabiksen ja sen käytön laillistamiselle he sanovat ei.
Tutkijoiden perusviesti on, että huumeiden käyttöön tulisi puuttua pikemminkin sosiaali- ja terveydenhuollolla kuin rikoslailla.
Rangaistukset toimivat heidän mielestään huonosti käytön ja sen haittojen ehkäisyssä. Jos huumeiden käyttäjän ei tarvitse pelätä rikolliseksi leimautumista, hänen on helpompi tulla tuen ja hoidon piiriin.
Nyt huumeiden käytöstä ja pienenkin määrän hallussapidosta seuraa rangaistus käyttörikoksesta.
Käytännössä rangaistus on sakko, nuorelle ensikertalaiselle puhuttelu. Myös huomautusta käytetään.
Pehmeästä kohtelusta voi kuitenkin olla kovat seuraukset. Myös huomautukset merkitään poliisin tietojärjestelmään.
Tuo tieto voi tulla vuosien päästä esteeksi työpaikan saannissa ja voi jopa edistää syrjäytymistä.
Vasta-argumentteja tutkijoille ei ole vaikea löytää. Rangaistuksen uhkahan voi vaikuttaa niin, ettei huumeisiin kosketa.
Entä mitä kaikkea rangaistavuuden poistosta seuraisi? Nykyistä huumemyönteisempi ilmapiiri? Sitä ei kannata tavoitella.
Rangaistavuuden poisto ei Suomessa ole noussut vakavasti keskusteluun. Monessa muussa maassa ollaan jo pitemmällä.
Norjan suurkäräjät hyväksyi äskettäin periaatekannan, jonka mukaan käytön rangaistavuus korvataan sosiaali- ja terveydenhuollon toimin. Myös Maailman terveysjärjestön WHO:n linja on, että huumeiden käyttöön tulisi puuttua muuten kuin käyttäjiä rankaisemalla.
Portugalissa tuo linja on ollut laissa vuodesta 2001. Tutkijoiden mukaan muutos vähensi haittoja mutta ei lisännyt käyttöä.
Suomen tuskin kannattaa kiirehtiä rangaistavuudesta luopumista. Silti on syytä katsoa, millaisia kokemuksia muualla saadaan toisenlaisesta linjauksesta. Norja lienee meille sopiva vertailukohde.