Käsitykset kannabishuumeiden todellisista vaikutuksista ovat edelleen niin ristiriitaisia, että vapauttaminen ei tule kysymykseen. Jatkuvasti käytettynä miedotkin aineet ovat haitallisia.
Miedot huumeet ovat arkipäiväistyneet nuorten keskuudessa. Huumeen käyttö ja kotikasvatus eivät ole monelle satunnaista tupakanpolttoa kummempaa. Keskustelua käydään mietojen huumeiden laillistamisesta.
Käyttöä ja kotikasvatusta vaaditaan dekriminalisoitavaksi muun muassa sillä perusteella, että laiton huumekauppa vähenisi. Väitetään myös, että käyttäjät syrjäytyvät helpommin, kun aineiden käyttö on rikos.
Suomessa huumeiden käyttö on tutkimusten mukaan pysynyt samalla tasolla 2000-luvulla. Jos miedot huumeet vapautettaisiin, käyttö saattaisi lisääntyä räjähdysmäisesti.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) arvioi (Kaleva 24.7.) ihan oikein, että lopullisia totuuksia huumeista on vaikea löytää. Muun muassa siksi Suomessa ei ole syytä tehdä muutoksia lakiin.
Totta on, että miedot huumeet eivät aiheuta kuolemia toisin kuin kovemmat aineet ja alkoholi. Haitallinen päihde kannabis joka tapauksessa on.
Kannabis suorastaan tyhmentää: säännöllinen päivittäinen käyttö vaurioittaa kasvavan nuoren aivosoluja. Täysikasvuista päivittäinen, runsas käyttö passivoittaa ja heikentää lähimuistia sekä keskittymiskykyä.
Koska kannabis kuuluu riippuvuutta aiheuttaviin huumausaineisiin, liikakäytön tasolle on suuri vaara ajautua.
Kannabiksen porttiteorian paikkansapitävyydestä tulee edelleen ristiriitaista tietoa. Teorian kannattajat sanovat, että kannabiksen käyttäjälle eivät miedot huumeet riitä, vaan käyttö johtaa kovempiin huumeisiin.
Käyttäjän sietokyky ainetta kohtaan kasvaa, kun käyttö lisääntyy. Porttiteorian paikkansa pitävyyttä ei ole kuitenkaan lyöty lukkoon.
Totuus lienee siellä jossakin puolessa välissä: osa kannabiksen käyttäjistä siirtyy aina vain kovempiin aineisiin, mutta osalla käyttö pysyy miedoissa.
Mietojen huumeiden puolustajien yleinen perustelu asialleen on, että alkoholi on monin kerroin pahempi huume kuin kannabis. Alkoholilla on pitkäaikainen vahva asema kulttuurissamme.
Kannabiksen puolustajat arvelevat, että alkoholi luokiteltaisiin kaikkein kovimpien huumausaineiden joukkoon, jos se olisi yhtä nuori päihde kuin varsinaiset nykyisin huumeiksi luokiteltavat aineet.
Perustelut ontuvat hieman. Alkoholin aiheuttamille kuolemille me emme voi muuta kuin pyrkiä vähentämään kulutusta erilaisin päihdepoliittisin ja valistuksellisin keinoin.
Kannabiksen nykyistä vapaampi rönsyäminen ei vähentäisi alkoholiongelmaa. Päihdepsykiatri Pekka Laineen mukaan (Kaleva 24.7.) eniten juovat nuoret käyttävät myös eniten huumausaineita.
Huumekeskustelussa on vallinnut kaksi suuntausta: äärimmäinen pelottelu ja mietojen huumeiden ihannointi ja niiden vaarojen vähättely. Kärjekkyys on vuosien varrella tosin tasaantunut.
Tärkeintä on, että keskustelua käydään oikeiden tietojen pohjalta. Suomalaisten päihdepolitiikka ei voi elää mutu-tuntuman varassa.