Huumeiden käyttö ja sitä myöten huumeäitien määrä Oulussa on lisääntynyt. Tarkkoja tilastoja käyttäjistä ei ole, mutta omaa karua kieltään kertovat poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrän jatkuva kasvu sekä alan muiden asiantuntijoiden arviot. Tilanteen uskotaan pahenevan entisestään. Lääkkeeksi tarjotaan yhteistyön parantamista ja valistuksen oikeaa kohdentamista.
Vuosien saatossa yhä useammasta äidistä on tullut huumeiden käyttäjä.
"Meillä on aikaisempina vuosina seurattu vuosittain noin kymmentä äitiä, joilla on aiemmin ollut tai on meneillään huumeongelma, mutta kahden viimevuoden aikana määrä on ainakin nelinkertaistunut jos ei enemmänkin", kertoo ylilääkäri Tytti Raudaskoski Oysin äitiyspoliklinikalta.
Huumeäidit jakautuvat niin Ouluun kuin ympäristökuntiinkin.
Raudaskosken mukaan valtaosa huumeäideistä on nuoria naisia, joilla on ollut satunnaista kokeilua tai ehkä vakituisempaakin käyttöä.
"Suurin osa pystyy irrottautumaan huumeista raskauden aikana. Äitiyspoliklinikan seurannassa on joka vuosi myös Subutex-korvaushoidossa olevia opiaattiriippuvaisia synnyttäjiä."
Hoitoketjua kehitetään
Raudaskosken mukaan huumeiden käyttö raskausaikana lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja alentaa syntymäpainoa.
"Suurin riski lapselle on se, että hän on syntymässä ympäristöön, jossa on huumeongelma", Raudaskoski sanoo.
Huumeäitien hoitamisen kannalta olisi parasta, jos ongelma huomattaisiin jo varhaisessa vaiheessa neuvolassa. Raudaskosken mukaan parasta aikaa ollaan kehittämässä kyselylomaketta, jonka avulla huumeongelmasta kärsivät äidit ohjataan äitiyspoliklinikan seurantoihin. Lisäksi Oysin naistenklinikka on saanut sosiaali- ja terveysministeriön hankerahan, jolla on tarkoitus rakentaa päihdeongelmaisten äitien hoitoketju Oulun alueelle.
Kaikesta huolimatta Raudaskoski ennustaa huumeista riippuvaisten äitien määrän kasvavan.
"Minä näkisin, että ongelma tulee koko ajan lisääntymään", Raudaskoski sanoo.
Huumeiden lisääntyminen näkyy myös Oulun puistoissa. Puistopuutarhuri Leila Hiltunen kertoo, että ruiskulöytöjä on kirjattu ylös viime vuodesta lähtien. Tilasto ei ole vielä valmis, mutta Hiltusen mukaan ruiskuja löytyy 1-3 kappaletta viikossa. Pahimpia paikkoja ovat Mannerheimin- ja Otto Karhin puistot sekä Hupisaaret.
"Joka viikko kysymme, että mistä löytyy ruiskuja. Keväällä niitä löytyy eniten", Hiltunen sanoo.
Suonensisäisiä huumeita käyttäneiden jäljiltä lääkeruiskuja neuloineen löytyy pensaisiin heiteltyinä ja kukkapenkkien multaan painettuina. Puistotyöntekijät on perehdytetty huumeongelmaan. Ruiskut kerätään pois hanskat kädessä ja kukkapenkkejä käännellään vain työkaluilla.
Valistusta vanhemmille
"Huumeiden käyttö tuskin vähenee, mutta näyttäisi siltä, ettei se käsiinkään räjähdä", arvioi johtava sosiaalityöntekijä Kari Matela nuorten päihde- ja huumeasema Redi 64:stä.
Matelan mukaan viestit muualta Euroopasta kertovat, että huumeiden käytön kasvu tasoittuu ajan myötä.
"Tietty osa väestöstä alkaa käyttämään ja tietty osa käyttäjistä jatkaa käyttöään narkomaniaan asti", Matela ennakoi tulevaisuutta myös Oulussa.
Huumeongelman kasvua Matela hillitsisi yhteistyötä tiivistämällä sekä valistamalla.
"Näyttää siltä, että suoraan murrosikäisiin nuoriin valistuksella saadaan aika vähän vaikutusta. Sen sijaan huomattavasti nuorempien, 8-10-vuotiaiden vanhempiin suunnatulla valistuksella näyttäisi olevan paljon kantavammat seuraukset. Eli pohja tottumuksille luodaan kotikasvatuksessa ja lähipiirissä."
Matelan kanssa samoilla linjoilla on Oulun poliisin huumeyksikön johtaja, rikoskomisario Matti Luolavirta.
"Ainahan yhteistyössä on kehittämisen varaa, tuskin valmista mallia on olemassakaan", Luolavirta sanoo.
Yhteistyön ongelmista Luolavirta nostaa esille salassapitosäädökset, jotka hankaloittavat tietojen kulkua eri toimijoiden välillä.
Kannabis kärjessä
Valistamiselle on todella tarvetta, sillä Luolavirran mukaan tiettyjen nuorisoryhmien keskuudessa koetaan suorastaan vääryydeksi, että kannabis on kiellettyä.
"Suhtautuminen yleensä kaikkiin huumeisiin pitäisi saada kielteiseksi", Luolavirta pohtii.
Matelan ja Luolavirran mukaan eniten Oulussa käytetään juuri kannabistuotteita, seuraavina tulevat Subutex-lääkkeet ja amfetamiini.
Luolavirran johtama huumeyksikkö pyrkii vaikuttamaan huumeiden tarjontaan eli myyntiin.
"Kysyntään vaikuttaminen on poliisilla pikkuisen vaikeampaa, tietenkin osa kiinni jääneistä ymmärtää lopettaa", Luolavirta pohtii.
Vuosien saatossa huumeiden välitys on muuttunut yksittäisistä yrittäjistä organisaatioiksi, joilla on yhteyksiä ympäri Suomen.
"En huumepoliisina jaksa uskoa siihen, että huumeiden käyttö vähenisi tai edes pysyisi tällä tasolla. Joka viikko joutuu huomaamaan, että uutta isompaa on tulossa. Ehkä olen kyynikko-pessimisti", Luolavirta huokaa.
Asiakkaat hukassa
Tämän syksyn erikoisuutena huumeasema Redissä on ollut asiakkaiden vähäisyys. Perinteisesti Rediin on tullut paljon yhteydenottoja pian koulujen alkamisen jälkeen.
"Mistä se sitten kertoo, sitä ei tiedä. Tuskin se siitä kertoo, että huumeiden käyttö olisi vähentymässä", Kari Matela pohtii.
Yhtenä syynä voisi olla käyttäjäkunnan vakiintuminen. Pitkäaikaisia käyttäjiä on paljon hankalampi saada käyttämään auttavia palveluita kuin huumeiden kokeilijoita.
"Jos kyseessä on vakiintuminen, pitäisi olla vielä enemmän matalan kynnyksen paikkoja. Se ei tarkoita sitä, että pitäisi olla uusia tiloja tai uusia toimipisteitä, vaan kehittää työskentelymalleja."
Tällä hetkellä Matela on eniten huolissaan alkoholin käytön hurjasta lisääntymisestä.
"Alkoholin käyttö itsessään on merkittävä päihdehaitta, mutta se vielä altistaa muidenkin päihteiden käytölle."