Huu­li­maa­li saa saa­men­kie­li­sen nimen

Huulipuna, luomiväri, rajausväri, poskipuna... Jokapäiväisiä sanoja - mutta saamelaisnaisille ilmaisuja, joita vasta nyt ryhdytään kehittämään saamen kieleen kokonaisena kauneudenhoitoa koskevana sanastona.

Mikä on huulipuna saameksi? Sitä ei vielä tiedetä, mutta myös saamen kieli on saamassa meikkisanaston.
Mikä on huulipuna saameksi? Sitä ei vielä tiedetä, mutta myös saamen kieli on saamassa meikkisanaston.

Huulipuna, luomiväri, rajausväri, poskipuna... Jokapäiväisiä sanoja - mutta saamelaisnaisille ilmaisuja, joita vasta nyt ryhdytään kehittämään saamen kieleen kokonaisena kauneudenhoitoa koskevana sanastona.

"Mielenkiintoista, tuntuu hauskalta", toteaa kirjailija Rauna Paadar-Leivo. "Ei ne muorit ole meikkisanoja ennen tarvinneet. Meidän sukupolvi on ensimmäinen, joka yleensäkin on meikannut", hän selittää sanojen puuttumista.

Paadar-Leivo muistaa, kuinka Saamen television ohjelmien kuvaustilanteissa on käytetty meikeistä suoria lainoja eri kielistä, varsinkin norjasta ja englannista.

Suorista "lainaväännöksistä" hänelle tulee ensimmäisenä mieleen ´paksasmale´ (huulimaali), sitten ´pudder´(puuteri), ´ívdnevuoiddas´ (värivoide) ja ´gulbepeanna´(kulmakynä).

Lisäksi saamelaiset naiset käyttävät meikeistä muun muassa norjankielisiä nimiä kuten ´leppestift´ tai lainasanoja kuten ´mascara´ ja ´kajal´.

Varanginvuonon rannalla Nessebyssä sijaitseva Isak Saba -keskus on nyt saanut Norjan saamelaiskäräjiltä 75 000 Norjan kruunua saamenkielisen kauneudenhoidon sanaston kehittämiseen.

Lainasanat halutaan korvata omakielisillä vastineilla, jotka hyväksytään saamen kielilautakunnassa.

Sen jälkeen sanastoa ryhdytään levittämään. Pohjois-Norjassa kouluihin, kielikurssikeskuksiin ja naistenhuoneisiin aiotaan sijoittaa tauluja, joissa on meikkituotteiden kuvia ja niitä koskevat, uudet saamenkieliset nimitykset.

Isak Saba-keskus vastaa Nessebyn kunnan käännös- ja tulkkipalveluista mutta sen päätavoite on saamen kielen käytön lisääminen ja kehittäminen varsinkin lasten ja nuorten keskuudessa.

Hiljattain keskuksessa vieraili joukko koululaisia, jotka lumileikkien lomassa oppivat erilaisia lumen laadusta kertovia termejä. Kieli on mukana myös keskuksen ompelukursseilla, joissa työn ohessa opetellaan alan sanastoa. Jo tietotekniikka toi saamen kieleen kokonaan uuden sanaston.

Paadar-Leivon mukaan sisustaminen on meikkien ohella alue, jolle yhtenäistä sanastoa ei ole syntynyt lainkaan - yksinkertaisesti siitä syystä, ettei sitäkään ole tarvittu.

Ilmoita asiavirheestä