Pääkirjoitus

Huuhaa ei ole tieteen väärti – pintakuohunta ei horjuta suomalaisten luottamusta tutkittuun tietoon

Tervejärkiset ihmiset luottavat siihen, että suomalaisten menestys perustuu jatkossakin koulutukseen ja tutkimukseen.

Tieteen popularisoinnin pitäisi olla olennainen osa tieteentekijöiden arkea. Oulun yliopiston edellinen rehtori Lauri Lajunen esitteli lapsiyleisölle kemiallisten taikatemppujen salaisuuksia tieteiden taikayössä, kun yliopisto täytti 50 vuotta vuonna 2008.
Tieteen popularisoinnin pitäisi olla olennainen osa tieteentekijöiden arkea. Oulun yliopiston edellinen rehtori Lauri Lajunen esitteli lapsiyleisölle kemiallisten taikatemppujen salaisuuksia tieteiden taikayössä, kun yliopisto täytti 50 vuotta vuonna 2008.
Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Tervejärkiset ihmiset luottavat siihen, että suomalaisten menestys perustuu jatkossakin koulutukseen ja tutkimukseen. Tiedevastaisuus ei ole kasvanut, vaan päinvastoin, huuhaan merkitys on vähentynyt.

Suomalaiset ovat tiedeuskovaista kansaa, eikä merkkejä selkänsä kääntämisestä sille, toisin kuin moni saattaa luulla, ole näkyvissä. Näin vaikka kaikenlaiset väittämät, uskomushoidot ja huuhaa leviävät sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Lyhytaikaiset kohut, kuplat ja meteli antavatkin täysin väärän kuvan siitä, mitä kansa oikeasti ajattelee ja minkälaisia asioita ihmiset todellisuudessa seuraavat.

Tiedevastaisuus ei ole kasvanut, vaan päinvastoin, huuhaan merkitys on vähentynyt. Tervejärkiset ihmiset luottavat enenevästi tieteen ja tutkimuksen kykyyn ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia.

Kotimaisessa ja kansainvälisessä poliittisessa keskustelussa on vähätelty tai jopa kiistetty tieteelliset tulokset ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tai olemassaolosta. Monissa Euroopan maissa ja alueellisesti myös Suomessa on jouduttu ottamaan kantaa huolestuttavaan rokotevastaisuuteen. Pintakuohunta ei kuitenkaan merkitse tiedevastaisuuden kasvua.

Tiedebarometri 2019 -tutkimus on siltä osin lohdullinen, että tieteen toimijoihin kohdistuva luottamus on säilynyt korkeana ja edelleen hieman vahvistunut. Keskiviikkona julkaistu barometri mittaa kansalaisten suhtautumista tieteelliseen tietoon kolmen vuoden välein.

Luottamus tieteeseen on korkea, sillä 77 prosenttia kansalaisista tuntee luottamusta yliopistoja ja korkeakouluja kohtaan. Seitsemän kymmenestä seuraakin mielellään tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa koskevaa tutkimusta. Tiedeasioista kansalaisille mielenkiintoisimpia ovat ympäristöön, luontoon, yhteiskuntaan ja talouteen liittyvät asiat.

Jotta asiantila pysyy näin myös vastaisuudessa on tärkeää, että tiedepiireissä on osaamista ja osaajia, jotka jakavat tutkittua tietoa kansalaisille ymmärrettävässä muodossa. Nykyaikainen tiedonvälitys antaa tähän monipuoliset mahdollisuudet. Tieteentekijöiden kyvyssä ja uskalluksessa popularisoida asioita on parantamisen varaa. Tieteentekijöiden on syytä olla aktiivisia, sillä viestimisen helppouden takia myös väärä tieto leviää vikkelään.

Onnistunut esimerkki tieteen kansanomaistamisesta on tähtitieteilijä Esko Valtaoja, joka on saanut kansalaiset nostamaan katseen taivaalle ja miettimään taivaankappaleiden liikkeitä. Hän onkin ylivoimainen ykkönen, kun suomalaisia pyydetään nimeämään nykyisin vaikuttava merkittävä tieteenharjoittaja.

Luottamus tieteentekijöihin vaihtelee poliittisen kannan mukaan. Siinä missä vihreät tuntevat 85-prosenttista luottamusta tutkimusta, tiedettä ja tiedeyhteisöä kohtaan niin perussuomalaisista vain 50 prosenttia luottaa tiedeyhteisöön. Näiltä osin tiedebarometrin tulos kertoo jotakin myös yhteiskunnallisten pohjavirtausten erkaantumisesta.

Kuva tieteestä, tiedeyhteisöstä ja tutkimuksesta on kansalaismielipiteessä silti myönteinen. Tieteen yleisen hyväksyttävyyden varmistamiseksi popularisointia on laajennettava. Jatkossakin on hyvä tiedostaa, että suomalaisten menestys perustuu koulutukseen ja tutkimukseen.