Oulu
Kuka ostaisi Oulun arvokkaimman funkkistalon lähes kaupungin keskustasta - SOK:n konttori- ja varastorakennuksen Kansankadulta - kunnostaisi sen rakennuksen arvoja kunnioittaen ja vielä löytäisi sille sopivaa käyttöäkin?
Juuri tämä on oleellinen kysymys pohdittaessa SOK:n arvotalon kohtaloa. Rakennus on kansainvälisen, modernin arkkitehtuurin suojeluun erikoistuneen järjestön DOCOMOMO:n listalla ja kaavassa suojeltu merkinnällä sr2, mutta riittääkö se? kysyvät huolestuneet arkkitehdit ja viittaavat puretun Arinan kohtaloon. Siellä käytiin toimeen ennen kuin rakennushistoriallisia arvoja ehdittiin sen tarkemmin puntaroida tai edes merkitä muistiin.
Vuonna 1939 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut SOK:laisen arkkitehtuurin pääsuunnittelija Erkki Huttunen. "Huttusen laatikon", 1930-luvun alussa kehitetyn tasakattoisen vaaleaksi rapatun maaseutumyymälän variaatioita rakennettiin kymmenittäin eri puolille maata. Suuriin kaupunkeihin, kuten Ouluunkin, Huttunen suunnitteli varaston ja aluekonttorin yhdistelmiä.
"Niiden lennokkaat muodot edustavat suomalaista funktionalismia virtaviivaisimmillaan", luonnehtii aiheeseen perehtynyt arkkitehti Helena Hirviniemi.
Osuuskaupan oma toiminta loppui Kansankadun rakennuksessa jo 80-luvulla ja siitä saakka se on ollut myynnissä. Lyhytaikaisilla vuokrasopimuksilla toimivat yritykset ja yhdistykset kansoittavat nyt rakennuksen sisuksen, joka on kopitettu täyteen pieniä toimistohuoneita. Tällä hetkellä siellä toimivat muun muassa kirpputori, kuntosali, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Merikosken ammatillinen koulutuskeskus ja Sokkeli ry.
Noin vuosi sitten kansanliike toivoi rakennuksen luovuttamista Helsingin Kaapelitehtaan tapaiseen kulttuurikäyttöön, mutta ainakin toistaiseksi hanke on kuivunut kokoon. Hirviniemen mielestä tämän tyyppinen käyttö voisikin sopia rakennukseen, mutta kunnostamisessa tarvitaan kansanliikettä järeämpää tahoa.
Kunnoltaan SOK:n rakennus on Hirviniemen mielestä vielä suhteellisen hyvä. Kopittamisesta huolimatta perusrunko on entisensä ja muutokset voidaan kuoria pois.
Kaiken lisäksi jäljellä on yllättävän paljon alkuperäisiä yksityiskohtia, kuten ikkunat, hissit ja portaikot.
Ulkoapäin rakennus on aika lailla alkuperäisessä asussaan, joskin siihen oleellisena elementtinä kuuluneet SOK:n kirjaimet korkeamman osan yläkerroksista on poistettu.
Rakennuksessa on pitkä, virtaviivainen, matala varastorakennus ja viisikerroksinen korkeampi osa konttoreita varten. Ylimmässä kerroksessa oli konttorinjohtajan asunto, jossa nyt toimii Oulu-opiston kudontapiiri. Huoneistosta on hulppeat näköalat kaupungin yli. Aiemmin sieltä pääsi myös valtavalle kattoterassille, mutta nyt ovet on jouduttu sulkemaan turvallisuussyistä. Terassin kaiteet ovat auttamatta liian matalat.
Konttorinjohtajan huoneiston yhteydessä oli myös "vanhanpiian duppletti" eli palvelijattaren asunto.
Rakennuksen ulkoinen ilme noudattelee Hirviniemen mukaan modernin arkkitehtuurin usein käytettyjä keinoja. Julkisivut ovat valkoista rappausta ja funktionalistista ilmettä luovat muun muassa vaakasuora varasto-osa nauhaikkunoineen ja pääsisäänkäynnin kaareva betonikatos.