Kiimingin Huttukylässä asuva Keijo Moilanen ei ollut uskoa silmiään perjantaiaamuna. Kello 4:42 ulkona oli sankka lumipyry, kun mies joi vielä aamukahviaan ja teki lähtöä töihin.
Yhtäkkiä lumipyryssä salamoi ja jyrisi. "Mietin, valehtelivatko silmäni, mutta kun kuulin jyrähdyksenkin", Moilanen kertoo. Jyrähdys oli vaimeampi kuin yleensä ukkosella, vaikka salama iski lähellä.
Ilmatieteen laitoksella havainnosta innostutaan. "Kertoiko silminnäkijä lumipyrystä", tutkimuspäällikkö Tapio Tuomi kysyy. Kyllä kertoi. "Tällaisia havaintoja tulee muutama vuodessa."
Ukkosasiantuntija uskoo Huttukylän havaintoon, sillä hän on itsekin nähnyt talvisalamoita kerran. "Siksi pystyn asiasta vakuuttuneesti puhumaan", Tapio Tuomi sanoo.
Niin sanotut lumipyrysalamat ovat sukua ukkospilville. Ne ovat hyvin paikallisia jo siitä syystä, ettei niitä sakeassa pyryssä voi nähdä kauas. "Lumikuuropilvi sähköistyy, ja kun tietty kynnys ylittyy, sähkö purkautuu salamana."
Salamalaskuri ei reagoinut
Ilmatieteen laitoksella on salamalaskureita, mutta ne eivät reagoineet perjantaina. Tapio Tuomen mukaan lumipyry sotkee laskurit, joten ne eivät yleensä reagoi talvisalamoihin.
Oulun läänin sääpalvelussa päivysti perjantaina meteorologi Juha Kersalo. Hänkin piti Huttukylän ukkoshavaintoa täysin mahdollisena. "Niitä on aina joka talvi jossakin", Kersalo sanoi.
Sääkartta ei ukkosia havainnut, mutta Kersalo kertoi kovan tuulen ja lumipyryn rintaman menneen alueen yli aamulla.
Kesällä ukkoset syntyvät, kun maanpinnan ja ilmakehän välille syntyy suuri lämpötilaero. Aurinko lämmittää maanpinnan läheisiä kerroksia, mikä saa ilman nousemaan ja laskemaan. "Sitä ei talvella tapahdu", Juha Kersalo totesi.
Siksi talvella voi nähdä vain lumipyrysalamoita, jotka ovat hyvin paikallisia purkauksia lumisadepilvissä.