Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) pääjohtajaksi valittu Jaana Husu-Kallio arvioi, että Suomella on erittäin hyvät valmiudet lintuinfluenssan vastaisiin toimiin.
Hän muistuttaa, että lintuinfluenssa on tällä hetkellä edelleen eläintauti. Se on uusi tauti medialle ja suurelle yleisölle, mutta ei asiantuntijoille.
- Valmiussuunnitelmia sen varalta on edellytetty kauan ennen tätä H5N1-keskustelua, Husu-Kallio sanoi STT:lle nimityksensä jälkeen. Hän oli itse tekemässä valmiussuunnitelmaa siinä vaiheessa, kun Suomi oli liittymässä Euroopan unioniin.
Eläintautien torjunta ja tutkinta on vain yksi uuden viraston toimialoista, mutta tällä hetkellä ajankohtaisin. Husu-Kalliolla on vankka kokemus eläintautien aiheuttamasta kohusta. Hän vastasi maa- ja metsätalousministeriössä BSE-taudin torjunnasta ja tiedotuksesta silloin, kun Suomen ensimmäinen hullun lehmän tautitapaus löytyi.
- En koe sitä millään lailla kielteiseksi kokemukseksi. Ehkä suurin opetus oli se, että BSE:stä tuli silloin uutta tieteellistä tietoa samaan tapaan kuin nyt lintuinfluenssasta, hän sanoi.
Hullun lehmän tauti käy hänen mukaansa esimerkiksi siitä, mihin Eviran kaltaista laitosta tarvitaan. Jatkossa yhdessä paikassa tutkitaan, miten ja missä eläimiä ruokitaan, miten niitä hoidetaan ja miten taudin diagnostiikka toimii.
Husu-Kallio kertoo, että laajalti elintarvikeketjua koskevien asioiden keskittäminen yhteen yksikköön oli hänen pitkäaikainen toiveensa.
- Koen olevani etuoikeutettu, kun pääsen tähän sisälle mukaan, hän kertoi.
Tehtävän tekee tärkeäksi myös se, että viraston toimiala on lähellä jokaista kuluttajaa. Uudesta virastosta hyötyvät paitsi elintarvikkeiden kuluttajat myös multasormet, jotka parhaillaan miettivät, millaisia siemeniä he puutarhaansa kylväisivät.
Husu-Kallio pääsee aloittamaan Eviran pääjohtajana elokuun alussa. Tehtävä on viisivuotinen. Hänen mukaansa päällimmäinen haaste on saada hiottua yhteisen tekemisen meininkiä virastossa, jossa yhdistyy monta hallintokulttuuria.