HUS:n syöpätutkijan väitetään omavaltaisesti hallinnoineen miljoonien eurojen lääketutkimusrahoja. Valtionsyyttäjä Pekka Koposen mukaan nainen ohjasi varat lähinnä omalle tai perheyrityksensä tilille ja HUS:lta jäi saamatta liki 216 000 euroa.
Tutkimusrahasotkun käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa maanantaina. Epäillyt väärinkäytökset tapahtuivat Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja sittemmin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1994--2000.
Keuhkolääkärinä toiminutta naista syytetään virka-aseman väärinkäytöstä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja törkeästä kavalluksesta. Lisäksi hänen esimiestään syytetään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Valtionsyyttäjän mielestä esimies ei valvonut riittävästi alaisensa toimia. Koposen mukaan nainen neuvotteli itsenäisesti lääkeyhtiöiden kanssa tutkimussopimukset, hallinnoi tutkimushankkeet ja niiden rahoituksen.
-- Tässä ohitettiin instituutio ja tehtiin sopimukset suoraan. Kukaan HUS:ssa ei delegoinut syytetylle toimivaltaa sopimusten solmimiseen, Koponen syytti.
Nyt jo eläkkeellä oleva tutkija sekä hänen ylilääkärinä toimiva esimiehensä kiistävät syytteet.
Näyttö pohjaa tutkijan kertomaan
Valtionsyyttäjä Koponen valotti oikeudessa tutkimusrahaepäselvyyksien tutkinnan vaikeutta. Koposen mukaan ongelmia on tuottanut lähinnä se, että kukaan ei tosiasiallisesti valvonut tutkimusrahojen käyttöä.
Sairaalalle koituneiden ylimääräisten kustannusten arviointi on Koposen mukaan lähinnä syöpätutkijan omien kertomusten varassa. Ylimääräisiä kuluja koitui HUS:n kuntayhtymälle lähinnä röntgen- ja laboratoriotutkimuksista.
-- Ulkopuolisen ei ole ollut mahdollista selvittää kohtuullisin resurssein, mikä on ollut sairaalan osuus rahoituksesta. Me emme tällä näytöllä voi tietää, onko sairaala saanut riittävän korvauksen, Koponen ynnäsi.
-- Tutkinnassa on jouduttu pyöristämään summia jopa alaspäin.
Lääketutkimukset hoidettiin helsinkiläissairaalan potilailla ja sairaalan resurssein. Sairaala on vakuuttanut, ettei potilaiden hoito tai potilasturvallisuus olleet missään vaiheessa uhattuina. Tutkijan tieteellisiä ansioita ei myöskään maanantaina oikeudessa kiistetty.
Ohjeistus laahasi perässä
Sekä syöpätutkijan että hänen esimiehensä puolustus vetosivat Helsingin käräjäoikeudessa sairaalan ohjeistuksen ja määräysten vaillinaisuuteen. Puolustuksen mukaan vuodelta 1994 peräisin olevat ohjeet eivät olleet sitovia vaan lähinnä suosituksia. Niiden mukaan esimerkiksi tutkimusrahoitus olisi pitänyt kierrättää Hyks-instituutin kautta.
Tutkijan esimiehen asiamiehenä toimiva Urpo Väänänen painotti, että sitovat ohjeet tutkimusrahoituksen ohjauksesta ja hallinnoinnista tulivat HUS:ssa voimaan vasta 2001.
-- Yrityksiltä peräisin oleva sponsorointi kasvoi räjähdysmäisesti tiedemaailmassa 1990-luvulla. Ohjeistus rahoituksen valvonnasta laahasi perässä, ja se saatiin kuntoon vasta 2000-luvun alussa. Kyse ei ollut vain yliopistollisten sairaaloiden ongelmasta vaan yliopistojen yleensäkin, Väänänen sanoi.