Hallitus sopi keskiviikkona, että maakunnan ei ole pakko käyttää asiakasseteliä erikoissairaanhoitoon muuten kuin silloin, jos potilas ei pääse maakunnan tarjoamaan erikoissairaanhoitoon hoitotakuun määräajassa. Määräaika on nyt kuusi kuukautta, mutta Husin toimitusjohtaja Aki Lindén epäilee, että rajaa voidaan tiukentaa kolmeen kuukauteen.
Juuri mikään ei Lindénin mukaan muutu nykylainsäädännöstä, jos hoitotakuun raja pysyy samana.
- Taustalla on ollut ajatuksia siitä, että hoitotakuuta tiukennetaan kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Sehän on totta, että nykyisen kuuden kuukauden rajan puitteissa ei mikään muutu, mutta olen ymmärtänyt, että siellä on käyty keskusteluja, että samassa yhteydessä hoitoonpääsyaikoja tiukennettaisiin, Lindén sanoi STT:lle torstaina.
Sisäministeri Paula Risikko (kok.) kertoo esittäneensä tiukentamista, mutta siitä ei ole hänen mukaansa sovittu.
- Tällä saavutettaisiin julkisen toiminnan tehostumista ja ennen kaikkea hyötyä potilaalle, Risikko sanoi STT:lle.
Risikon mielestä kuusi kuukautta on sairaalle ihmisille liian pitkä aika odottaa pääsyä esimerkiksi leikkaukseen.
- Ja kun vielä on tiedossa, ettei kaikki sairaanhoitopiirit pääse edes siihen.
Hoitotakuun lainsäädännön avaamista ei ole hallituksessa harkittu, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) STT:lle illalle.
Sairaanhoitopiirien johtajat tiukennuksen kannalla
Lindénin mukaan erikoissairaanhoidossa ollaan hyvin tyytyväisiä hallituksen uusiin linjauksiin valinnanvapaudesta, erityisesti juuri siihen, että maakunnilta poistui pakko käyttää asiakasseteliä muuhun kuin jonojen purkuun.
Sairaanhoitopiirien johtajat esittävät valinnanvapausluonnosta koskevassa lausunnossaan, että "saatavuuden parantamiseksi lakiluonnokseen voi asiakassetelin antamista velvoittavaksi periaatteeksi liittää kiireettömän hoidon jonotusaikojen nykyisiä terveydenhuoltolain aikarajoja huomattavasti lyhyemmät aikarajat".
Lindén painottaa jonojen johtuvan toisaalta usein myös siitä, että tiettyjen alojen erikoislääkäreistä on pulaa. Silloin ei jono poistu säädöksilläkään.
- Esimerkiksi vaativissa plastiikkakirurgian leikkauksissa, kuten sukupuolenvaihtoleikkauksissa ei yhtään ratkaise se, onko lailla säädetty pakko ostaa sitä, koska sitä ei ole tarjolla yksityisellä puolella.
Hyvinvointialan liitto pettyi
Hyvinvointialan liitto pitää huonona ratkaisua, joka poistaa maakunnilta pakon käyttää asiakasseteliä erikoissairaanhoidossa. Sen mielestä yhdenvertaisuuden ja saatavuuden paraneminen ei toteudu, kun kaikkia resursseja ei oteta käyttöön.
Liiton mukaan kunnat ja kuntayhtymät ostavat nyt erikoissairaanhoitoa vain 300 miljoonalla eurolla, kun koko erikoissairaanhoidon menot Suomessa ovat lähes seitsemän miljardia euroa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Juhani Eskola pitää valinnanvapauskompromissia askeleena parempaan suuntaan. Hänen mielestään hallitus on selvästi kuunnellut kritiikkiä ja tärkeimpiin asioihin on kompromissi löytynyt.
Hallitus on myös antamassa maakunnille aiemmin kaavailtua enemmän harkintavaltaa siinä, mitä kaikkia erikoisalan palveluja sote-keskuksiin on sisällytettävä perusterveydenhoidon tueksi. Eskolaa jäi tässä askarruttamaan, kuinka paljon linjaus rasittaa erikoissairaanhoitoa.