Kolumni

Hupisaarten puroissa polskii jälleen taimen

Hupisaarten taimenhanke on yksi hauskimpia ja antoisimpia hankkeita, missä olen ollut mukana.

Hupisaarten taimenhanke on yksi hauskimpia ja antoisimpia hankkeita, missä olen ollut mukana. Noin kahden kilometrin luonnollinen puroverkosto sijaitsee Hupisaarten kaupunkipuistossa keskellä Oulun kaupungin ydinkeskustaa. Vastaavaa kohdetta ei löydy mistään muualta Suomesta.

-
Kuva: Erkki Oksanen

Etenkin kesäaikaan puistossa vilisee ulkoilijoita, joiden uteliaisuuden on usein herättänyt puroissa kahlaava tutkija sekä ajoittaiset ”oudot tutkimushommat”. Kysymyksiä ja kokemuksia kaloista ja kalastuksesta onkin vaihdeltu useiden ohikulkijoiden kanssa purojen varrella. Näitä positiivisia tilaisuuksia tulee muutoin liian harvoin vastaan tutkijoille.

Oulun kaupunki kunnosti puroja yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kanssa vuosina 2016–2017. Puroista poistettiin niihin vuosikymmenien aikana kertynyttä ylimääräistä hiekkaa, humusta ja kasvillisuutta, pohjapatoja loivennettiin ja uomia muotoiltiin edistämään kalan kulkua. Kalaston kannalta oleellista oli, että Oulun Energia sai järjestettyä puroihin ympärivuotisen vesityksen. Ohikulkijat ovatkin pysähtyneet ihastuneina kuuntelemaan puroissa niin kesällä kuin talvellakin virtaava vettä. Kevyempiä soraistuksia ja puiden tai sammalien lisäyksiä on tehty jälkikäteen talkootyöllä, missä myös ProAgria on ollut mukana järjestävänä tahona.

Jännityksemme kalaston suhteen alkoi syksyllä 2018, kun Luonnonvarakeskus siirsi puroihin sukukypsiä taimenia. Kelpaisivatko soraikot taimenille kutupaikoiksi ja miten mäti selviäisi soraikon suojissa pitkän talven yli kevääseen asti? Taimenten paluuta Hupisaarten puroille oli seuraamassa kymmeniä oululaisia, jotka taisivat jakaa jännityksen kanssamme.

Ensimmäiset vahvat havainnot lisääntymisen onnistumisesta saimme juhannuksen alla. Sähkökoekalastuksien tuloksena löysimme aarilta keskimäärin 53 keväällä kuoriutunutta taimenenpoikasta. Poikkeuksellisen lupaava alku kalaston kotiuttamiselle etenkin, kun saimme pari havaintoa myös siian poikasista. Elokuussa saimmekin sitten jo merkitä kymmeniä noin 7–9-senttisiä taimenia sekä muutamia lohen ja harjuksen poikasia. Mitä todennäköisimmin jatkuva vesitys on siis houkutellut myös luonnonkalaa lisääntymään kunnostettuihin puroihin.

Hupisaarten purot saivat uuden taimenlisäyksen tänä syksynä ja siirtoja jatketaan myös tulevina syksyinä. Edessä on vielä monta kysymysmerkkiä, mihin selvitämme vastauksia. Säilyvätkö poikaset ensimmäisen ja tulevien talvien yli puroissa? Lähtevätkö ne merelle syönnösvaellukselle vai tuleeko puroista niiden pysyvä koti? Jatkavatko puroissa syntyneet poikaset aikanaan elinkiertoa samoilla soraikoilla?

Taimenien aktiivisin kutuaika on jo kääntymässä loppusuoralle. Puronvarsia on ollut kiertämässä ilahduttavan paljon kiinnostuneita kalojen tarkkailijoita. Etenkin iltahämärässä otsalampun valossa kaloja on helppo tarkkailla, mutta päiväsaikaankin niitä voi havaita. Lokakuun alussa järjestimme puistossa Kutuyö-tapahtuman, missä opastimme oululaisia kalojen tarkkailuun. Puistossa kävikin iloinen porina Vastarannan veljien esittämän luontomusiikin tahdissa ja paistetut makkarat katosivat nopeasti nälkäisten taimentarkkailijoiden suuhun. Lasten suusta raikuneet huudahdukset ”tuolla on vielä isompi kala” ja ”mä näin sen” jäivät parhaiten mieleeni.

Koululaiset viettivät keväällä Hupisaarilla hauskan päivän ideoiden omia toiveitaan musiikkivideolle YouTubeen.

Päivän antia käytetään myös alueelle sijoittuvan pelialustan pohjamateriaalina.

Oululaiset kertoivat meille toiveitaan Hupisaarten alueen tulevaisuudesta keväällä toteuttamassamme kyselyssä. Alustavissa tarkasteluissa vastauksista nousevat esiin hoidettu kaupunkipuisto, luonto ja solisevat purot. Puistoon tulevat kaikenikäiset rentoutumaan ja viettämään vapaa-aikaa, ja puistossa vietetyn ajan koetaan lisäävän omaa hyvinvointia. Nuoret toivovat ”luonnollista Tarzan-puistoa” eli paikkaa, missä voisi kiipeillä puissa ja kivillä sekä loikkia purojen yli.

Alueen toivotaan pysyvän nykyisellään ilman lisärakentamista, mutta kuitenkin kulttuuripalveluja toivotaan lisää. Toiveita on monia, joten palataan niihin vielä tarkemmin ensi vuoden puolella.

Useat organisaatiot ovat tehneet pohjatöitä Hupisaarten puroluonnon hyväksi. Rahoitusta Hupisaarten toimintaan on saatu Euroopan aluekehitys- sekä meri- ja kalatalousrahastoista. Toivottavasti oululaisten into nauttia vesiluonnosta kauniissa Hupisaarten kaupunkipuistossa säilyy ja sinne viedään myös sukulaisia ja tuttavia. Nykypäivänä helposti saavutettavien luontokohteiden suosio on kasvussa ja alueella onkin mahdollisuudet toimia Oulun seudun matkailun vetovoimatekijänä. Suosio ei tule kuitenkaan itsestään, vaan sitä on rakennettava jatkossakin.

Pauliina Louhi on erikoistutkija Luonnonvarakeskus Lukessa.