Hupisaarten taimenten kutu onnistui, mutta poikasten kohtalo selvinnee alkukesästä.
Viime syksynä Hupisaarten puroihin istutettiin kutukokoisia taimenia, jotta ne alkaisivat lisääntyä ja sinne kasvaisi joskus kunnon taimenkanta. On aika kysyä, miten hanke on kovan talven jälkeen onnistunut. Onko poikasia syntynyt ja ovatko istutetut kalat pysyneet Hupisaarilla?
– Koko puroverkosto ei ole seurannassa vaan vain osa siitä. Aina, kun kala poistuu alueelta tai tulee takaisin, tiedämme miten kaloja on puroissa. Jokin aika sitten oli merkkejä neljästä tai viidestä kalasta, että ne olivat seuranta-alueella, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pauliina Louhi.
Se tarkoittaa, että suurin osa noin 26 istutetusta kalasta on uinut pois Hupisaarilta, ja vain pieni osa niistä jäi talvehtimaan. Se ei ole kuitenkaan projektin onnistumisen kannalta olennaisinta.
– Tärkeintä on, että kun syksyllä kävimme katsomassa niiden kalojen kutupaikkoja, löysimme sieltä mätimunia. Kutu on ainakin siinä vaiheessa onnistunut. Seuraavaksi kesän alussa puroille mennään selvittämään sähkökalastuksen avulla, että onhan siellä myös poikasia.
Louhen mukaan on tyypillistäkin, että kalat eivät jää talvehtimaan istutuspaikkaan vaan lähtevät muualle. Jännittävää on nähdä, minkä verran poikasia on puroihin syntynyt ja jäänyt eloon. Siitäkään ei ole tietoa, kuinka paljon mätiä kalat kutivat syksyllä.
Viime kesänä Hupisaarten puroja kunnostettiin ja rakennettiin taimenenpoikasille piilopaikkoja sekä soraikkoja mädille. Työtä on tarkoitus jatkaa ensi kesänä, olipa taimenien lisääntyminen onnistunut tai ei. Projektissa ovat mukana Luken lisäksi Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus.
– Tämähän on ensimmäinen kerta, kun puroja kunnostettiin, joten en uskalla edes arvata kuinka paljon mädistä on selvinnyt hengissä poikasiksi asti, Louhi sanoo.
Lisäksi purojen virtaamia säädetään tänä vuonna uudelleen. On haettava oikea taso, jotta mätimunat eivät jäädy talven aikana.
Kutukaloja oli syksyllä tarkoitus istuttaa kaikkiaan noin 60 kalaa. Lämmin kesä sai kuitenkin Paltamon kalankasvattamolla kalat niin heikkoon kuntoon, että kaloja saatiin vain mainitut 26 kappaletta.
– Ensi syksynä yritetään uudestaan suuremmalla määrällä. Syksyllä tulemme sähkökalastamaan ja merkitsemään kevään poikasia, jos niitä löytyy. Joka tapauksessa aikuisia kaloja on tarkoitus istuttaa useampina tulevina vuosina. Vuodessa sinne ei saada mitään ihmeitä aikaan, vaan olemme liikkeellä monen vuoden projektilla.
Kalakantaa kasvatetaan Hupisaarille muun muassa matkailun takia. Tilanteeseen, että taimenia pääsisi kalastamaan, mennee kenties kymmeniä vuosia.
– Kalastaminen ole mahdollista ainakaan lähivuosina, eikä siitä kalastusparatiisia olla tekemässäkään. Itseisarvo siitä, että taimenia on siellä ja ne voivat lisääntyä, on tärkein kärki, Louhi linjaa.
Kaloja voi käydä bongailemassa, jos niitä siellä enemmälti lopsahtelee. Jo viime syksynä kutukaloja kävi suuret määrät oululaisia siikailemassa lamppuineen.
– Päiväsaikaankin niitä voi nähdä siellä, vaikka talvi on ollut haastavampaa aikaa. Keväällä saattaa hitaamman virran paikoissa näkyä myös poikasia.