Suomen kotiseutuliitto on valinnut Oulun Hupisaaret vuoden kaupunginosaksi. Perusteluiden mukaan Hupisaaret on yksi maamme hienoimmista puistoalueista, joista löytyy niin luonnonpuistoja kuin istutettuja keitaita. Hupisaaria kuvataan myös lemmenparien romanttisten kävelyiden kohteeksi. Hupisaaret ovat myös kansallisesti tunnettu kulttuurialue.
Hupisaaret palkittiin perjantaina Lahdessa, valtakunnallisilla kotiseutupäivillä. Ehdolle vuoden kaupunginosaksi Hupisaaria esittivät Oulu-seura sekä Oulujoki-seura. Lahdessa palkinnon vastaanotti kaupungin puutarhuri Taina Penttilä.
Hupisaarten lisäksi tänä vuonna ehdolla vuoden kaupunginosaksi olivat Espoon Leppävaara ja Keski-Espoo, Helsingin Kumpula, Porin Pihlava sekä Nilsiän Simola. Puistot ja puutarhat ovat Europan rakennusperintöpäivien tämän vuoden eritysteema.
Ennen 1800-luvun puoliväliä Hupisaaret olivat vielä hyötykäytössä. Hupisaarilla oli Ainolan lastentarha, myllyjä sekä tamppeja. 1860-luvusta lähtien Hupisaaret ovat olleet kaupungin asukkaiden virkistyskäytössä, aivan kuten nykyisinkin. Oulu-seuran puheenjohtaja Kaarina Niskalan mukaan alue on aina ollut romanttinen kävelypuisto, jonne rakastuneet parit hakeutuvat. Aikoinaan Hupisaarilta löytyi myös paviljonkeja, kioskeja sekä soittolava.
Lähellä kaikkea
Hupisaaret ovat yhä edelleen idyllisintä aluetta Oulun keskustassa. Se on kuin hyppy pois hektisestä kaupungista, luonnon helmaan ja rauhaan, kuitenkin lähellä kaikkea. Hupisaarilta löytyy kahvila, kesäteatteri, Pohjois-Pohjanmaan museo, lasten leikkikentä sekä kaupungin puutarhoja ja kasvihuoneita. Nämä kasvihuoneet olivat aikoinaan Oulun yliopiston kasvitieteellistä puutarhaa. Kaupungin omistukseen ne siirtyvät vuonna 1983.
Hupisaarten alakööki eli piparkakkutalo on Talvisodan pommituksissa tuhoutuneen Ainolan lastentarhan vanha pesutupa. Nykyisin kunnostettu rakennus on kaupungin päivähoitoyksikön käytössä.
Kävelysiltoja ja saaria
Hupisaarten rajat eivät paikkakuntalaisillekaan ole aina aivan selvät. Toisille Hupisaaret tarkoittavat samaa asiaa kuin Ainolanpuisto, mutta kyse on laajemmasta alueesta. Kaarina Niskalan mukaan alun perin Hupisaarina pidettiin vain pienten purojen pirstomaa aluetta, mutta nykyisin alue koostuu kahdeksasta isommasta saaresta.
Hupisaaret rajoittuvat Plantaasisaarelta Lasaretinsaareen, joiden välissä ovat Pakolansaari, Paratiisisaari, Sahasaari, Kiikkusaari, Dammisaari, Hupisaaret sekä Lasaretinsaari. Myllytullin alueesta Hupisaaret erottaa Lasaretinväylä. Kahdeksan isomman saaren lisäksi alueella on kymmeniä pieniä saaria, joita toisistaan erottavat valkoiset kävelysillat.
Uusinta uutta Hupisaarilla on myös Lasaretinsaaren kupeessa oleva kalatie.