Esitys Hupisaaret rajaavan Lasaretinväylän ympäristön tontinluovutuskilpailusta yllätti Oulussa niin poliittiset päättäjät kuin asiantuntijatkin. Sinänsä kaavoituksen asiantuntijat ovat yhtä mieltä, että Lasaretinväylän ympäristö kaipaa ehostusta.
Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Taina Pitkänen-Koli (vihr.) sanoo, että lautakunta jätti asian tiistaina pöydälle, koska lautakunnalle oli tarjolla etukäteen varsin vähän tietoa.
"Eihän esityslistan tekstistä saanut minkäänlaista kuvaa. Nyt lautakunnalle jaettiin kilpailuohjeet ja taustat. Meillä on viikko aikaa tutustua, mistä on kyse. Missään tapauksessa Hupisaaret eivät ole menossa asuntorakentajille."
Asemakaavapäällikkö Matti Karhula vakuuttaa, että Lasaretinväylän ympäristön tontinluovutuskilpailu ja sen valmistelu ovat avoimia verrattuna vaikkapa Kiimingin Ideaparkin valmisteluun.
"Lasaretinväylästä on tulossa yleinen haku. Kuka tahansa voi esittää haluavansa varata alueen kehitettäväksi. Se on tehtävä selväksi, mitä ollaan tekemässä, mistä rahat ja kuka rakentaa."
Karhula toivoo, että kaupunginhallitus pääsee helmikuussa valitsemaan parhaan ehdotuksen, jonka mukaan asemakaavaa ryhdytään muuttamaan. "Kaupunginhallitus päättää parin viikon kuluttua, järjestetäänkö kilpailua vai ei. Jos alue kaavoitetaan, on kaikilla oululaisilla puhevalta."
Karhulan rajat
Asemakaavapäällikkö Matti Karhula kertoo kilpailuajatuksen syntyneen teknisen keskuksen ja kaupungintalon viranhaltijoiden keskuudessa. Viimeistelyn on tehnyt tekninen keskus.
Kaupunki hakee kulttuurihistoriallisten rakennusten kunnostajaa, sillä kaupungin omiin suunnitelmiin sähkölaitoksen entisen voimalan ja konttorin remontit eivät sisälly.
Karhula raottaa ideaa. "Tavoitteena on luoda voimalan kautta yhteys Hupisaarilta Kasarmintielle. Kasarmintien varressa taidemuseon lähettyviltä aina Mannenkadun kulmaukseen voisi rakentaa uutta. Sahasaareen mahtuisi lisärakentamista. Lasaretinväylän yläaltaan Hupisaaren puolelle ei rakenneta."
"Siihen sopisi vaikka veistospuisto ja padolle kävelytie. Taidemuseon suuntaan jäisi vapaata tilaa."
Karhula laskee kilpailun ja kaavoituksen vievän aikaa, joten rakentamaan päästäisiin aikaisintaan 2010.
"Tässä haetaan yhteistyökumppania. Hupisaarille ei mennä mitään rakentamaan. Kaupungin on järkevä hakea kumppania eikä käyttää budjettivaroja. Paikalle mahtuu asumista, kulttuuria, koulutusta, työpaikkoja, julkista tilaa kuten kahviloita. Kaiken kansan tila, jolla on järkevä kysyntä", Karhula listaa.
Tutkija yllättyi
Pohjois-Pohjanmaan museon rakennustutkija Pasi Kovalainen yllättyi kilpailualueen laajuudesta."Voimalan palon jälkeen kävimme katsomassa paikalla tilannetta. Silloin lähinnä ideoimme, miten voimala pitäisi kunnostaa. Sahasaaren varastot ovat museon käytössä, tosin Oulun energian omistuksessa."
Kovalainen toivoo, että varastot säilyvät, sillä niissä on nipussa kauan haaveillun sähkölaitosmuseon esineistö. Jos varastot puretaan, museo joutuu ongelmiin.
Kovalainen muistaa itsekin, kuinka 1970-luvun lopulla Kasarmintien ja Mannenkadun kulmauksessa oli suuri asuintalo. Tutkija olisi valmis rakentamaan paikalle. Sahasaaren rakentamisen hän pelkää tuovan liikenneongelmia myös Hupisaarille. "Altaan laidat kyllä voisi kunnostaa."
Oulun rakennushistoriaan perehtyneen arkkitehdin Kaarina Niskalan mielestä Lasaretinväylän ympäristö on vajaassa käytössä. "Tuli tuhosi voimalan, joten jotakin on syytä tehdä. Aluetta pitäisi uudistaa ja saada kohennusta aikaan."
Sahasaaren kohdalla Niskala olisi tarkkana.
Yliopiston arkkitehtuurin osaston yhdyskuntasuunnittelun laboratorion professorin Helka-Liisa Hentilän mielestä Sahasaarta voi avata kaupunkilaisille. Sen sijaan asuntoja hän ei rakentaisi.
"Asumiskäyttö yksityistää alueita. Sahasaari pitää ottaa julkiseen virkistykseen. Meillä tehtiin diplomityö, jossa saareen esitettiin koskimelontakeskusta. Kiikkusaaren puolelle ei saa missään nimessä rakentaa."