Perjantaina liikenne- ja viestintäministerinä aloittanut Susanna Huovinen (sd.) ei ehkä pääse ministerinä juhlistamaan analogisten tv-lähetysten loppumista elokuussa 2007, mutta hänen toimikaudellaan riittää puuhaa, jotta kansalaiset ovat valmiita digiaikaan siirtymiseen.
"Asetettu aikataulu on realistinen, mutta haastava. Kyllä tässä täytyy vielä töitä tehdä, että saadaan sovittimien määrä suuremmaksi", Huovinen sanoo.
Huovisen mukaan digibokseja on tällä hetkellä noin 677 000 suomalaistaloudessa eli noin joka kolmannessa kotitaloudessa. Jatkossa luvassa on muun muassa kampanjoita kansalaisten herättämiseksi digiaikaan.
Huovinen heittää pallon laitevalmistajien suuntaan, sillä sovittimia vaivanneista lastentaudeista tulisi päästä eroon. Hänen mukaansa on myös tärkeää tarjota neuvontapalveluita etenkin ikääntyneille kansalaisille, joilla kynnys uuden tekniikan käyttöönottoon on korkea.
"Kyllä meilläkin kotona on muutamia kertoja pitänyt lukea manuaalia", ministeri naurahtaa.
Tuulinen toimiala
Liikenne- ja viestintäministerin toimialueella sattuu ja tapahtuu, kun hallituspuolueet kiistelevät liikenneväylien rahoituksesta, teleoperaattorit käyvät railakasta hintakilpaa, Yleisradio vähentää henkilöstöään ja yksityisetkin mediayhtiöt ovat melkoisen myllerryksen kourissa.
Huovinen pääsee heti ministerikautensa alkajaisiksi päättämään kohua herättäneestä uuden rautatieviraston sijoituspaikasta. Huovisen edeltäjä Leena Luhtanen (sd.) ehdotti viraston paikaksi Helsinkiä, kun taas keskustaministerit ovat vaatineet virastoa hallituksen alueellistamispolitiikan mukaisesti Kouvolaan.
Huovinen pitää suunsa tarkasti supussa viraston sijoituspaikasta, josta päätös on luvassa lähiviikkoina.
"Ei voi tuoreena ministerinä olla kuin innoissaan, että heti saa tällaisia suurta mielenkiintoa herättäviä asioita päätettäväkseen", hän muotoilee.
Yleisradion tilannetta ministeri ei myöskään halua ruotia, sillä Yleisradio on "eduskunnan radio", jota koskevat päätökset tehdään sen hallintoneuvostossa.
Euroopalle mallia Aasiasta
Huovinen myöntää, että Suomi on pudonnut kansainvälisen tietoyhteiskuntakehityksen kärjestä, missä se vielä vuosituhannen vaihteessa sai paistatella. Tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittaminen on Huovisen mielestä kohtalonkysymys koko EU:lle. Unionin Lissabonin strategia pyrkii nostamaan maanosan maailman kilpailukykyisimmäksi taloudeksi.
"Kovimmat menijät löytyy tällä hetkellä idästä - Koreasta ja Japanista - missä on todella kunnianhimoisesti lähdetty kehittämään mobiiliverkkoja. En näe mitään estettä sille, että me ottaisimme oppia näistä maista, samalla tavalla kuin Suomesta käytiin aikoinaan ottamassa mallia", Huovinen pohtii.
Huovinen korostaa, että verkoissa on oltava hyödyllisiä ja helppokäyttöisiä palveluita, jotka vetävät kuluttajat niiden käyttäjiksi. Esimerkiksi tällaisesta neronleimauksesta käyvät ministerin mukaan vaikkapa tekstiviestit.
"Eihän kukaan kiinnostu vain tekniikasta sinänsä, vaan niistä sisällöistä, joihin sen avulla voidaan päästä käsiksi."
Operaattorit kilpailevat itsensä kipeiksi
Kiivaasti kilpailevilta matkapuhelinoperaattoreilta Huovinen kaipaa hinnoitteluun läpinäkyvyyttä, sillä kuluttaja ei ole enää aikoihin pysynyt perässä kiihkeässä hintarumbassa.
Suomen kansainvälisesti vertaillen edullisissa puheluhinnoissa piilee Huovisen mukaan pidemmän päälle myös riski.
"Jostain pitäisi löytyä rahaa myös uusiin investointeihin."