Tällä viikolla tuli kymmenen täyteen: nykyisestä eduskunnasta on siirtynyt tai siirtymässä jo tuon verran vuoden 2015 eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista. Tuorein lähtöhaluinen on ex-ministeri Susanna Huovinen (sd.).
Lähtijöiden syyt nostaa kytkintä Arkadianmäeltä eivät ole huonoja. Siitä huolimatta kansan valitsemien lähdöt ovat huolestuttava merkki demokratian ja kansanvallan kannalta.
Kysymys on myös äänestäjien kuluttajansuojasta. Vaikka valtaosa kansanedustajista valitaan puoluelistoilta, Suomessa on käytössä henkilövaali. Kun äänestäjä kirjoittaa numeronsa, hän antaa äänensä juuri sille ehdokkaalle, ei hänet korvaavalle varaedustajalle, jota valitsija ei välttämättä äänestäisi kirveelläkään.
Eduskunnasta on tällä vaalikaudella lähdetty esimerkiksi Suomen Pankin johtokuntaan (Olli Rehn, kesk.), Kaidin varatoimitusjohtajaksi (Carl Haglund, r.), Euroopan neuvoston erityisasiantuntijaksi (Hanna Mäntylä, sin.), Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi (Alexander Stubb, kok.) ja Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi (Nasima Razmyar, sd.)
Moniin lähtöihin on vuosien varrella liittynyt sinänsä inhimillinen tarve niin sanotusti vaihtaa maisemaa sen jälkeen kun politiikassa on alkanut tökkiä.
Työpaikan vaihtaminen on tervettä, mutta asia ei ole niin yksinkertainen, kun lähtee luottamustoimesta, johon on valittu seuraaviin vaaleihin asti. Kenelläkään ei ole nokan koputtamista vaalikauden vaihteeseen osuviin lähtöihin.
Huovisen blogissaan kirjoittamista perusteluista silmä iskeytyi yhteen kohtaan, jolla on yleisempääkin merkitystä. Hän nosti esille politiikan piirteitä, jotka ovat tehneet politiikasta raskasta. "Tarkoitan nyt ihmisiä vähättelevää ja loukkaavaa puhetta, jopa suoranaista rasismia."
Vaikka voikin kysyä, onko kesken vaalikautta muihin töihin haluava Huovinenkin rintamakarkuri, perustelu pitää paikkansa. Olen seurannut politiikkaa ja kirjoittanut siitä vuosikymmeniä. Politiikan kielenkäyttö on pikkuhiljaa muuttunut pahimmillaan hyvin vastenmieliseksi, ja pintakuohu peittää alleen oikeasti tärkeitä asioita. Medialla on tästä oma vastuunsa.
Myös Huovisen havainto kansanedustajuuden muuttumisesta yhä enemmän "yksilöhommaksi" on oikea. Muutos näkyy konkreettisesti siinä, että eduskunnan hieno kahvila kaikuu nykyään tyhjyyttään kun esimerkiksi vielä 1980-luvulla se kuhisi elämää ja keskustelua, juoruiluakin.
Poliitikkoja, etenkin kansanedustajia, haukutaan jatkuvasti. Haukut ovat tietysti työsuhde-etu, ja esimerkiksi kansanedustajien sopeutumiseläkkeet on nostettu aivan oikeutetusti tikun nokkaan. Silti väitän, että valtaosa heistä tekee kunnioitettavaa työtä, jota voi pyrkiä vaaleissa kokeilemaan. Sittenpähän tietää. Hjallis Harkimo tietää sen nyt.
Perustuslain mukaan kansanedustaja voidaan vapauttaa edustajantoimestaan, jos "vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä syy".
Tiukka ottelu vapautuksesta käytiin vuonna 2000, jolloin Esko Aho (kesk.) halusi keskeyttää edustajantoimensa käydäkseen välillä Harvardin yliopistossa. Tämä tapahtui sen jälkeen kun Aho oli hävinnyt presidentinvaalin toisella kierroksella Sdp:n ehdokkaalle Tarja Haloselle.
Aho taisi pitää lupaa läpihuutojuttuna, mutta asiasta kehkeytyi pitkä ja kitkerä vääntö. Eduskunta myönsi Aholle lopulta vapaata äänin 91–77. Puhemiesneuvosto oli näyttänyt vihreätä valoa luvuin 9–6. Ahoa syytettiin tuolloin kansanvallan halveksumisesta.
Vapautuksen saanti näyttää helpottuneen noista ajoista. On hyvä kysymys, onko se lisännyt lähtöhaluja. Yhtä lailla on tullut lisää sellaisia lähtöjä, joiden perään on aihetta kirjoittaa kysymysmerkki. Heitä ovat ainakin Lääketeollisuuden toimitusjohtajaksi siirtynyt Sanna Lauslahti (kok.).
Laki säätää virkamiehille ja ministerien erityisavustajille karenssin ennen kuin he voivat siirtyä töihin valtionhallinnon ulkopuolelle. Loogista olisi ulottaa se myös poliitikoihin, ainakin ministereihin. Kokoomus on pannut eniten hanttiin.
Huovinen siirtyisi Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajaksi. Tehtävä on kunnioitettava, mutta ei muuta muuksi ongelmaa, että kansanedustajuudesta on alettu luopua kesken kauden turhan usein.
Juttua korjattu 11:05: Toisin kuin kolumnissa aiemmin kirjoitettiin, Lasse Männistö (kok.) ei lähtenyt eduskunnasta kesken kauden, vaan veti vapautushakemuksensa pois mediakohun jälkeen.