Lastensuojelullisten huostaanottojen määrä räjähtää käsiin. Erityisen suurta kasvu on ollut kuluvalla vuosituhannella. Samalla sijaishoidon palvelurakenne on kehittynyt sellaiseksi, että se ei vastaa kysyntää eikä kuntien maksukykyä.
Lastensuojelun asiakasmäärät ovat kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistuneet, ja samaan aikaan päihde- ja mielenterveyspalveluja on ajettu alas. Erityisasiantuntija Sirkka Rousu Kuntaliitosta sanoo, että aikuisten palvelujen alas ajaminen on vaikuttanut selvästi lastensuojeluun.
Perhehoito
parasta lapselle
Rousu vetää myös valtakunnallista lastensuojelun kehittämisohjelman seudullisten palvelujen osuutta. Kehittämisohjelmaan liittyy lastensuojelulainsäädännön kokonaisuudistus. Kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä asetetaan vuoden alussa, ja sen on määrä tehdä esityksensä maaliskuussa 2006. Lakiesityksen on määrä tulla eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2006 aikana.
"Tarkoitus on käydä koko laki läpi, muun muassa kunnan järjestämisvelvollisuus, laitoshuollon ja avohuollon raja sekä yksityisten lastensuojelupalvelujen tarjoajat. Lastensuojelun kehittämisohjelmaan liittyy seudullisen yhteistyön kehittäminen, eli mistä palveluja löytyy ja millaisella väestöpohjalla niitä pystytään tuottamaan", kertoo hallitussihteeri Eeva Kangasniemi sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Perinteiset sijaisperheet ovat Suomessa vähentyneet. Nykyiset ikäpolvet ovat iässä, jossa lasten hoitaminen ei ole enää mahdollista. Uusia tavallisia sijaisperheitä pitäisi löytää, mutta se on vaikeaa. Tulokkaat tarvitsisivat koulutuksen sekä kohtuullisen korvauksen kuluihinsa.
"Sijoitusperheet tarvitsevat hyvät olot ja välineet, eikä sellaisia nykyisin ole tarjolla ellei niitä tietoisesti kehitetä. Nyt pitää ryhtyä toimiin, että saamme 30-40-vuotiaita äitejä ja isiä ryhtymään sijaisperheiksi", Rousu sanoo.
Lapsi hyötyisi tavallisessa sijaisperheessä asumisesta, joten nykyinen kehitys on lapsen kannalta väärä. Perhehoito on myös 3-4 kertaa edullisempaa kunnalle kuin lastenkotihoito.
Rousu sanoo, että sijaislapsista saa liian pienen korvauksen, ja työ on vaativaa. Lapset ovat usein vaikeasti oirehtivia. Syyt huostaanottoon ovat yleensä vakavia päihde- ja mielenterveysongelmia sekä väkivaltaa. Sijaisvanhempien on tultava toimeen kuitenkin lasten biologisten vanhempien kanssa.
Helmikuussa valmistunee sosiaali- ja terveysministeriön selvitys, miten perhehoitajalakia saataisiin nykyistä houkuttelevammaksi. Muissa pohjoismaissa tilanne on parempi kuin Suomessa.
Ostamista vasta opetellaan
Ammatillisten perhekotien määrä on lisääntynyt viime vuosina, koska kysyntäkin on lisääntynyt. Niiden hintahaarukka on erittäin suuri, noin 160-350 euroa lapselta vuorokaudessa.
Monet kunnat ovat helisemässä sijoituspaikkojen maksujen kanssa.
Rousu sanoo, että perhekotitoiminnan täytyy olla kannattavaa liiketoimintaa. On kunnankin etu sijoittaa lapsi kerralla oikeaan perhekotiin. Paikasta toiseen vaihteleminen tulee kalliiksi.
"Kunnat vasta opettelevat miten palveluja ostetaan. Ne eivät vielä tiedä hinta-laatu-suhteesta riittävästi. Yli 300 euroa laskuttavissa perhekodissa luultavasti on esimerkiksi huumehoidon erikoisosaamista. Kunnan on perusteltua maksaa silloin, kun se tietää mistä maksaa", erityisasiantuntija Sirkka Rousu perustelee.