Euroopan keskuspankki EKP ei aio katsoa sivusta taantuman syvenemistä. Pankki kertoo syyskuussa elvytyssuunnitelmistaan.
Ilmeisesti tulossa on finanssikriisissä nähtyjä toimenpiteitä laajempi kokonaispaketti.
Huonot talousuutiset Euroopassa ja maailmalla ovat saaneet Euroopan keskuspankin EKP:n suunnittelemaan laajoja elvytystoimia.
EKP varautuu toisen kerran käyttämään epätavanomaista rahapolitiikkaa vähentääkseen taantuman vaikutusta talouteen. EKP valmistelee parhaillaan elvytyspakettia, joka todennäköisesti esitellään ensi kuussa. Vielä heinäkuussa pankin neuvosto päätti odottaa kesän yli nähdäkseen, miten taloustilanne kehittyy. Valo tunnelin päässä on himmennyt.
Euroalueella on lukuisia syitä elvytyksen aloittamiseen. Isoin uhka tulee maailmantalouden epävakaudesta.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aloittaman kauppasodan kärjistyminen leikkaa kasvua myös Euroopassa. Uudet, korotetut vientitullit syövät kannattavuutta vientialoilla ja teollisuudessa.
Tietyllä tavalla arvaamaton tilanne jo tuntuu Saksan taloudessa, jonka näkymät ovat synkentyneet huomattavasti muutamassa kuukaudessa. Kiina ja Yhdysvallat käyvät valuuttasotaa, joka pitkään jatkuessaan heikentää Kiinan talouskasvua entisestään.
EKP:n on toimillaan varauduttava myös mahdolliseen Britannian sopimuksettomaan EU-eroon lokakuun lopulla.
Äkkibrexitin vaikutuksia on laskettu erilaisin teoreettisin mallein sekä EU-maille että Britannialle, mutta vasta todellisuus näyttää, kuinka syvään talous niiaa.
Euromaat ovat määritelleet EKP:n ensisijaiseksi tavoitteeksi hintavakauden säilyttämisen. Kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin peruina keskuspankin tärkeimmäksi tehtäväksi on noussut talouspolitiikan tukeminen. Vuonna 2014 koettiin tuiki harvinainen pankkitapaus, kun EKP laski talletuskoron negatiiviseksi. Ohjauskorko on edelleen nolla.
EKP:n keinovalikoimaan kuuluu velkakirjojen osto-ohjelman käynnistäminen ja niistä saatavien pääomien sijoittaminen markkinoille.
Muutakin voi olla tulossa. Suomen Pankin pääjohtaja, EKP:n neuvoston jäsen Olli Rehn paljasti äsken talouslehti Wall Street Journalille keskuspankin suunnittelevan tehokasta kokonaispakettia taloushyytymän varalle.
Lehti käytti siitä nimitystä Big Bazooka. Se on eräänlainen rahapoliittinen sinko, johon sisältynevät korkojen ja velkakirjaostojen ohella luottolamaa estävät rahoitusoperaatiot.
Suomen talous ei ole työllisyyden näkökulmasta sukeltamassa, mutta nousu näyttää taittuneen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste on vielä hyvä, heinäkuussa 72,4 prosenttia, ja avoimia työpaikkoja on 51 000 eli lähes 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Silti työllisyyden parantuminen on käytännössä pysähtynyt alkuvuonna. EKP:n toimet tulevat vielä tarpeeseen. EKP:n aiempi rahapolitiikka onnistui Suomen kannalta, sillä se esti taantuman syvenemisen. Vaikka talous kasvoi kituliaasti, korot pysyivät maltillisina ja ostovoima hyvänä.