Hallituksen valmistelema kuntien palvelu- ja rakenneuudistus on jäljellä olevan vaalikauden suurin yksittäinen poliittinen uudistushanke, jonka etenemisestä on syytä kantaa huolta. Merkit ovat nimittäin uhkaavia päähallituspuolueen keskustan viime aikojen kannatuskehityksen ja vaalitulosten takia sekä keskustan ja SDP:n mielipide-erojen takia. Välikysymys teemasta oli kuitenkin täysin ennenaikainen, eikä kokoomuksen hallitukselle osoittamassa kahdessa muussakaan kysymyksessä kuntatalouden ahdingosta ollut riittävästi aineksia muuhun kuin vähäiseen poliittiseen riitelyyn.
Hallituksen ja opposition välillä eduskunnassa tiistaina käyty välikysymyskeskustelu oli ikävää seurattavaa. Se osoittautui juuri niin hedelmättömäksi ja ala-arvoiseksi keskinäiseksi syyttelyksi kuin etukäteen saattoi pelätä. Pidetyt puheet eivät vieneet asiaa juuri eteenpäin eivätkä tuoneet esitettyihin kysymyksiin juuri mitään uutta.
Kovin uutena tietona ei voi pitää sitä, että valtiovarainministeri Eero Heinäuoma lupasi hallituksen noudattavan aikaisempia sitoumuksiaan eduskunnalle kuntien pakkolainan takaisinmaksusta. Viimeinen neljästä pakkolainaerästä maksetaan kunnille vuonna 2008.
Suomalaisen poliittisen keskustelun ikäviä piirteitä on se into, millä hallitus ja oppositio syyttelevät toisiaan. Nytkin kävi niin, että oppositio leimasi parhaan kykynsä mukaan hallituksen syypääksi kuntien talousahdinkoon ja hallitus vieritti kuntaministeri Hannes Mannisen johdolla vastuun Paavo Lipposen sinipunahallitukselle, jossa valtiovarainministerin salkkua kantoi kokoomuksen Sauli Niinistö.
Manninen nimitti Lipposen hallituksen tekemää kuntien verotulojen leikkausta suurimmaksi puhallukseksi 30 vuoteen kuntien ja valtion välisissä suhteissa.
Kokoomuksen välikysymyksen mukaan taas pakkolainan hidas takaisinmaksu, josta Matti Vanhasen hallitus vastaa, on syventänyt kuntien ahdinkoa.
Taas kerran nähtiin, ettei välikysymyksellä paranneta maailmaa. Sitä käytetään pikkupolitikoinnin välineenä, vaikka sillä on perustuslaissa juhlallinen tarkoitus: hallituksen tai yksittäisen ministerin nauttiman luottamuksen mittaus. Tuskin kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainenkaan, jonka johdolla välikysymys esitettiin, odotti siltä muuta kuin pientä poliittista säpinää. Uuden johtajan sietäisi olla varovainen, ettei hän inflatoi itseään poliittisesti liialla innokkuudella niin kuin on tapahtunut välikysymysinstituutiolle. Sen mukana voi upota nopeasti.