Suomen olympiakomitean viestintäpäällikkö Anna Sorainen ryhtyy hoitamaan sivutyönään F1-sarjaa McLarenilla ajavan Kimi Räikkösen kotimaista julkisuuskuvaa. Tehtävien ristiriitaan on kiinnittänyt erityisesti huomiota kansanedustaja Arto Bryggare, mutta monet muutkin ihmettelevät perustellusti olympiakomitean ratkaisua.
Sivutoimiluvan antanut olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen on sanonut, että Sorainen saa käyttää Räikkösen asioiden hoitoon vain vapaa-aikaansa. Se kuulostaa kauniilta ja terveeltä periaatteelta, mutta miten se voi onnistua käytännössä. Sorainen joutuu vastailemaan median Räikköstä koskeviin kysymyksiin myös päätyössään. Toimittajat eivät ehdi odottaa, koska Soraisen vapaa-aika alkaa.
Muutenkin voi ihmetellä, mihin olympiakomitea tarvitsee päätoimista tiedotuspäällikköä, jos hänellä energiaa ja aikaa hoitaa toistakin vaativaa tehtävää. Entä miten suuri yleisö hahmottaa, milloin äänessä on olympiakomitean viestintäpäällikkö ja milloin Räikkösen mediakonsultti?
Paha eettinen pulma koituu lisäksi siitä Bryggaren esiin nostamasta asiasta, että McLarenin suuri rahoittaja on tupakkayhtiö. Suomen olympiakomitea ei hyväksy tupakan mainontaa. Liiton kanta on johdonmukainen, pyrkiihän olympiakomitean suurin rahoittaja, Suomen valtio, aktiivisesti vähentämään tupakointia.
Viestintäpäällikkö Sorainen on sen sijaan McLarenin kannalta erinomainen valinta Räikkösen ongelmallisen julkikuvan silotteluun. Hän on edustava ja hyvin viehättävä henkilö, ja hän on saanut kosolti lisää uskottavuutta juuri työssään olympiakomiteassa. Kilpatalli harkitsi hyvin, olympiakomitea ei. Olympiakomiteassa on syytä ottaa aikalisä ja harkita asiaa uudelleen.