Oulu Oululaiset ovat tyytymättömiä vanhustenhoitoonsa. Sama tyytymättömyys tuli esille muissakin isoissa kaupungeissa, Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Tulokset kävivät ilmi maanantaina julkistetusta kuntapalvelututkimuksesta.
Oulun sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpää (vas.) pitää sekä huonoa suunnittelua että huonoa tuuria erityisesti hoivakotien rakentamisessa syinä oululaisten tyytymättömyyteen.
"Intiöön investoitiin liian myöhään, Hollihaka joutui kaavoitusongelmiin ja Puolivälinkankaan hoivakodin yhteistyökumppani, seurakunta, sanoutui irti", hän summaa.
Tilanne on kuitenkin paranemassa. Joulukuussa avataan 90-paikkainen Intiön hoivakoti, Hollihaan hoivakodin rakentaminen on alkamassa ja Puolivälinkankaalla odottaa nyt yksityisen tonttivaraus hoivakodin rakentamista. Rajakylän hoivakoti on jo paperilla.
Raimo Järvenpäälle ei ole lainkaan yllätys, että vanhustyön ongelmat tulevat vahvasti esille tyytyväisyyskyselyssä. Kaikista kunnista eniten juuri Oulussa toivottiin, että vanhusten omaiset ja läheiset otettaisiin huomioon paremmin.
Tutkimus selvitti mielipiteet 30 kunnassa.
Johtajuutta arvioitava
myös rohkeasti
Vain 17 prosenttia kyselyyn vastanneista oululaisista piti vanhusten asumis- ja laitospalveluja hyvin hoidettuina, muissa kunnissa keskimäärin 24 prosenttia oli niihin tyytyväisiä.
"Palveluiden tuotantomalleja, työvoiman käyttöä ja johtajuutta on välttämätöntä arvioida nyt rohkeasti", Raimo Järvenpää toteaa.
Hän uskoo, että Oulun välivuosi ilman sosiaali- ja terveystoimen vakituista johtajaa näkyy myös tyytyväisyyskyselyssä.
Vain 14 prosenttia kyselyyn vastanneista oululaisista oli sitä mieltä, että vanhusten kotihoito on hoidettu hyvin. Muualla keskimäärin 22 prosenttia kuntalaisista oli tyytyväisiä vanhusten kotihoitoon.
"Vanhuksia on kotiutettu liian kiireellä. Vastaavasti avopalveluja on kohdennettu yli 85-vuotiaille, joten heitä nuoremmat ovat saaneet hoitoa kotiin huonosti."
Kyse ei ole
resursseista
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Pikkarainen muistuttaa, että vanhustyö on kehittämiskohde tällä hetkellä.
"On tosiasia, että vanhuspuolella on kehittämistä, mutta se työ on pitkälti sosiaali- ja terveystoimen asia."
Pikkaraisen mukaan kyse ei ole resurssipulasta.
"Kaupunginhallituksen edellisen kauden aikana sosiaali- ja terveystoimeen on satsattu reilut 100 miljoonaa ylimääräistä rahaa. Nyt täytyy katsoa, kuinka koko palveluketju saadaan tuottamaan tehokkaammin."
Pikkaraisen mukaan erikoissairaanhoidon menot saatiin aikanaan samanlaisella läpi katsomisella hallintaan. Myös 1990-luvun puolivälissä tyytymättömyyttä aiheuttanut päivähoito on hänen käsityksen mukaan Oulussa nyt hyvässä hoidossa.
"Vanhusten omaishoitajien jaksamiseen on kiinnitettävä vielä enemmän huomiota", Pikkarainen miettii.
Myös lautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpää puuttuu vanhusten omaisten kokemuksiin.
"Tarkoitus on jatkossa antaa selkeä ohjeistus, kuinka vanhusten omaisia on kuunneltava ja kuinka he voivat jopa itse toimia hoivakodeissa."
Kuntaliiton tutkimuksen mukaan kuntien asukkaiden palvelutyytyväisyys on samalla tasolla kuin vuonna 2001.
Tyytyväisimpiä asukkaat ovat asuinalueen turvallisuuteen, kirjastoon ja juomaveden laatuun. Eniten kehittämisen tarvetta on katujen ja teiden hoidossa, kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksissa ja hammashoidossa.
Vuosina 2001 ja 2005 tutkimuksessa mukana olleista kunnista tyytyväisyys on lisääntynyt eniten Järvenpäässä ja Rovaniemellä.