Vaikka enemmistö suomalaisista voi hyvin, noin 300 000 ihmistä tuntee itsensä jollain tavalla huono-osaiseksi. Työttömyys ja siihen liittyvät toimeentulo-ongelmat lisäävät pahoinvointia.
Tämä ilmenee Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) tuoreesta kansalaisbarometrista. Alkukesällä 2011 tehtyyn kyselyyn vastasi yli 3 600 täysi-ikäistä suomalaista.
Selvitys antaa samansuuntaisia tuloksia kuin vastaava kysely kaksi vuotta sitten. Keskeinen viesti on se, että Suomessa on suuri joukko niitä, joille huono-osaisuus kasaantuu. Heillä on suuria ongelmia pärjätä talou-dellisesti, mutta myös terveys reistailee ja sosiaalisissa suhteissakin on vaikeuksia.
Tuloerot ovat paria taantumavuotta lukuun ottamatta kasvaneet sitten 1990-luvun laman. Huono-osaisimpien asema ei ole kohentunut. Kaikki tutkimukset osoittavat, että huono-osaisuus periytyy myös suomalaisessa yhteiskunnassa; joskaan ei samassa määrin kuin suurempien tuloerojen maissa.
Huono-osaisuus ei heijastu vain toimeentuloon, vaan se näkyy myös terveysongelmina. Köyhyysriskin rajoilla arvioidaan elävän noin 700 000 suomalaista.
Tämä näkyy myös STKL:n barometrissä, jonka mukaan yli puolen miljoonan suomalaisen tulot eivät riitä kunnolla lääkärissä käyntiin. Ja mitä heikompi on terveys, sitä todennäköisemmin tulot riittävät huonosti terveydenhoitoon.
Kansalaisbarometri pitää sisällään selvän viestin siitä, ettei huono-osaisuus poistu itsestään, vaan yhteiskunnan on tehtävä työtä sen kitkemiseksi. Monimuotoisia tukitoimia on kohdistettava etenkin niille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai ovat syrjäytyneet.