Puutteellinen keittiö- ja käsihygienia aiheuttavat edelleen merkittävän osan ruokamyrkytysepidemioista. Yleisin sairastuttaja on norovirus. Kasvisten osuus epidemioiden välittäjänä on kasvanut.
Ruokamyrkytysepidemioiden määrä ei ole kasvanut viime vuosina, kertoo elintarvikeylitarkastaja Maija Hatakka Elintarvikevirastosta. Epäilyjenkin määrä on pysytellyt vuosittain samana. Elintarvikevirastoon tulee vuosittain noin sata ilmoitusta ruokamyrkytysepidemiaepäilystä.
- Olemme samalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. EU-aika ei näyttäisi lisänneen epidemioiden määrää, Hatakka kommentoi.
Viime vuonna Suomessa myllersi 38 ruokamyrkytysepidemiaa, joissa sairastui yhteensä 1 120 ihmistä, paljastuu Elintarvikeviraston ruokamyrkytysrekisteristä. Valtaosa epidemioista aiheutui elintarvikkeista. Ainoastaan kolme ruokamyrkytysepidemiaa aiheutui talousvedestä. Kolmasosa ruokamyrkytykseen sairastuneista sai myrkytyksen kuitenkin talousvedestä.