Toimihenkilöjärjestö STTK on tehnyt esityksen, jonka on tiedetty ja pelätty olevan tulossa ennen pitkää. STTK haluaisi eduskunnan säätävän määräaikaisen poikkeuslain, jonka nojalla pitkään työttömänä olleet 55-vuotiaat voitaisiin päästää eläkkeelle. STTK perustelee esitystään sillä, etteivät kyseiset henkilöt kuitenkaan työllisty. Heidän ammattitaitonsa kun on ruostunut, he ovat olleet pitkään vailla työtä ja heillä on usein kroonisia sairauksia vaivanaan. STTK viittaa myös asiantuntija-arvioihin, joiden mukaan pitkään työttömänä olleet 55-vuotiaat eivät pärjää enää työelämässä.
Samaa ajatusta on pyöritelty muuallakin, mutta sitä ei ole ennen esitetty näin konkreettisessa muodossa vakavasti otettavalta taholta. Jostakin kumman syystä STTK tekee esityksensä ikään kuin häveliäisyyssyistä keskellä vilkkainta lomakautta. Vakavaksi tarkoitettuja yhteiskunnallisia aloitteita ei yleensä esitetä silloin, kun koko maa käy puoliteholla. Onko kyseessä vain koepallo?
Jos STTK:n esitystä arvioi vain inhimilliseltä kannalta ja unohtaa siihen liittyvät yhteiskunnalliset ulottuvuudet, sille voisi taputtaa käsiä ilman omantunnon tuskia. Suomessa on yhä lähes noin 300 000 työtöntä. Heidän keskuudessaan on monia, joiden oikea paikka ei ole työttömyyskortistossa. He kuuluisivat paremmin jonkin muun yhteiskunnan tukijärjestelmän piiriin.
Kaikkia yli 55 vuotta täyttäneitä pitkäaikaistyöttömiä koskeva poikkeuslaki on silti liian karkea väline kiusallisen työttömyysongelman hoitoon. Se kun johtaisi automaattisesti siihen, että kaikki vähänkään lain piiriin mahdollisesti soveltuvat ihmiset pyrkisivät eläkkeelle. Jopa nekin, jotka voisivat työllistyä, jos korvaus- ja kannustinjärjestelmiä muutettaisiin. Poikkeuslaki on pulmallinen myös siksi, että tieto sen tulosta on omiaan houkuttelemaan työelämässäkin olevia ihmisiä käyttämään hyväksi avautuvaa mahdollisuutta. Kolmas argumentti poikkeuslakia vastaan on se, että Suomessa pitäisi pikemminkin viivyttää kuin jouduttaa menoa eläkkeelle. Poikkeuslaki levittää hälläväliä-asennetta ja toimii vääränsuuntaisena esimerkkinä.
STTK voisi katsoa peiliin. Se on tehnyt paljon pitääkseen nykymallisen työttömyyskorvausjärjestelmän voimassa, vaikka sitä olisi pitänyt korjata jo ajat sitten suurtyöttömyyden pitkittymisen takia. Työttömiä olisi nyt vähemmän, jos niin olisi tehty. STTK on todellisuudessa pitkittänyt omalta osaltaan suurtyöttömyyttä. Nyt se haluaisi passittaa kylmästi eläkkeelle sen pahimmat uhrit, pitkäaikaistyöttömät. Voi vain kysyä, onko se aitoa edunvalvontaa?
paakirjoitus@kaleva.fi