Uskomatonta, mutta totta: Suomen huonekaluteollisuus on vasta nyt yhdistämässä voimiaan eli se on perustanut oman etujärjestön.
"Totta se on, Suomessa ei ole ennen meitä ollut huonekaluvalmistajien yhdistystä", sanoo uuden järjestön Suomen huonekaluteollisuus ry:n uusi, juhannuksen edellä aloittanut toiminnanjohtaja Janne Liias.
Aivan tyhjästä uusi järjestö ei kuitenkaan synny, sillä pohjanmaalainen Bothnia Furniture ry vaihtoi viime keväänä nimensä Suomen huonekaluteollisuudeksi. Suurista valmistajista muun muassa Isku oli perustamassa uutta yhdistystä, mutta ei ole vielä lähtenyt aktiivisesti mukaan sen toimintaan.
Indoor Group, johon toinen tunnettu huonekalumerkki Asko kuuluu, ei ollut mukana keväisessä perustamiskokouksessa. Liias painottaa, että Asko on nykyään huonekaluteollisuuden asiakas, ei valmistaja.
Jäseniä on jo 60 yritystä. Yhdistyksen kotipaikka ja toimisto on huonekaluistaan tunnetussa Jurvassa.
"Me olemme valmistajien etujärjestö. Haluamme , että suomalainen huonekaluteollisuus olisi olemassa vielä kymmenenkin vuoden päästä ja nykyistä voimakkaampana", kertoo Liias järjestön tavoitteista.
Järjestöltä on tulossa muun muassa valtakunnallinen kampanja avainlipputunnuksineen. Osalla huonekaluvalmistajista on jo käytössään suomalaisuuden takuumerkki, avainlippu.
Kauppiaspäivät ovat myös ohjelmassa. Liiaksen mukaan tavoitteena on vähintäänkin yhdet kunnolliset huonekalukauppiaspäivät vuodessa.
Huonekalualalla on samanlainen ongelma kuin muullakin perusteollisuudella: ala ei vedä tarpeeksi nuoria, jolloin nykyisen yrittäjäkunnan keski-ikä nousee.
"Se on myös yrittäjien oma vika, kun eivät ole aikaisemmin perustaneet omaa etujärjestöä", huomauttaa Liias.
Nyt ala aikoo yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston kanssa järjestää peruskoulun 8-luokkalaisille suunnatun kampanjan huonekaluteollisuudesta. Pilottivaihe alkaa ensi syksynä Suupohjan alueella, minkä jälkeen kampanja laajenee muualle maahan.
Koululaiset pääsevät vierailemaan myös huonekalutehtaissa.
Kansainvälistyminen on suuri haaste myös huonekaluteollisuudelle. Isot yritykset harjoittavat vientiä, mutta pienet, lähinnä puusepänyritykset, vasta katselevat ulkomaiden suuntaan. Perinteisesti Pohjanmaalta on viety huonekaluja ainakin Ruotsiin
"Ruotsiin on lyhyt matka eikä huonekaluja tarvitse tullata, toisin kuin vietäessä Norjaan, joka ei ole EU-maa", painottaa Liias.
Kilpailukyvyssä suomalainen huonekalu häviää usein tuontitavaroille, koska suomalainen työ maksaa huomattavasti enemmän kuin työ Aasiassa. Useat suomalaisketjut teettävät huonekaluja Kiinassa. Baltiasta Suomeen tuodaan mänty- ja koivukalusteita.
Ruotsalaisomistuksessa olevan IKEA:n huonekaluja valmistetaan eri puolilla maailmaa. "Se on sellainen ketju, joka löytää aina halvimmat valmistusmaat. Nyt se siirtää Aasiassa valmistustaan Intiaan ja Vietnamiin", kertoo Liias.
Liias ei osaa tarkkaan sanoa, kuinka iso osa Suomessa myytävistä huonekaluista on tuontitavaraa.
"Kukaan ei ole kerännyt tilastotietoja. Siinäkin on meille työsarkaa. Se ainakin on varmaa, että huonekaluja tulee enemmän kuin täältä lähtee vientiin. Suomen huonekaluvienti on laskenut viimeiset kymmenen vuotta."
Suomalaisten huonekalujen yksi varma vientimaa on Japani. Sinne menee koko ajan muun muassa tiheäsyisiä mäntyhuonekaluja.
Esimerkiksi Soinin Kaluste Oy vie maahan mäntykalusteita kuten pirttiryhmiä. Senkki Oy vie mäntytuoleja.
"Japanilaiset kokevat suomalaiset läheisenä kansana. Kummassakin maassa arvostetaan designia, yksinkertaista kauneutta ja puhtautta", arvelee Liias suosion syitä.