Rakennusten sisäilman epäpuhtauksia voidaan analysoida ihmisperäisten immuunisolujen avulla. Huoneesta otetaan ilmanäyte, jolle soluja altistetaan ja tutkitaan, aiheuttavatko sisäilman yhdisteet haitallisia reaktioita soluissa.
Sisäilma voi sisältää toksisia eli myrkyllisiä yhdisteitä, jotka ovat peräisin esimerkiksi rakennus- ja sisustusmateriaaleista tai kosteusvaurioista.
Sisäilmaa tutkitaan tavallisesti kemiallisilla menetelmillä. Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Ficam on kuitenkin viime vuodesta lähtien tehnyt vastaavia analyyseja ihmisperäisillä soluviljelymenetelmillä.
– Biologisella solutoksisuustestillä voidaan tutkia seosten haitallisia yhteisvaikutuksia. Niitä voi syntyä esimerkiksi märäksi jääneestä sementistä, josta homeenestoaineita voi haihtua lattian alta huoneilmaan, kuvailee Ficamin johtaja Tuula Heinonen.
Hengitys- ja allergiaoireita voivat aiheuttaa myös biosidit, joita käytetään desinfiointi-, säilytys- ja puunsuoja-aineissa.
Ilmanäyte otetaan teräslaatikolla, jonka sisälle laitettu hiilihappojää kerää ja huurruttaa sisäilmasta vettä sekä epäpuhtauksia. Vesi sulatetaan ja kaadetaan steriiliin koeputkeen, joka lähetetään Ficamin laboratorioon analyysiin.
Heinosen mukaan solutestit ovat usein nopeampia ja halvempia toteuttaa kuin kemialliset menetelmät.
Rutiinikäytössä Ficamissa on myös muun muassa verisuonimalli, jolla voidaan selvittää kemikaalin tai lääkkeen vaikutusta verisuonten muodostumiseen. Verisuonituksen tutkiminen on tärkeää erityisesti syöpätutkimuksessa.
Toisella kehitteillä olevalla keksinnöllä, liikalihavuusmallilla, voidaan tutkia ylipainon, kakkostyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien syntymiseen liittyviä tekijöitä. Mallia voidaan käyttää eri tyyppisten lääkeaineiden testaukseen. Kehitteillä on myös syöpälääketesti, jonka avulla voidaan etsiä paras lääke kullekin potilaalle.