Työelämä kipuilee keskellä murrosta. Nyt maakunnissa on samanaikaisesti huutava osaajapula sekä työntekijöitä kotona odottamassa sopivan työn ilmaantumista. Työn vastaanottaminen pitäisi saada vetovoimaiseksi kaikille osapuolille. Myös työllistämisen tukia ja rakenteita pitää uudistaa.
Enää ei riitä, että peruskoulun jälkeen suoritetaan yksi tutkinto, jonka pohjalle rakennetaan koko tuleva työura. Harva nuori edes unelmoi eläkevirasta. Moni heistä pitää työpaikkojen vaihtamista normaalina urakehityksenä.
Elinikäinen oppiminen on jo osa työelämää. Se edellyttää kuitenkin muutosherkkyyttä niin yrityksiltä, työntekijöiltä, oppilaitoksilta, opettajilta kuin opiskelijoiltakin – kuten myös lainsäätäjiltä.
Yrittäjät toivovat opiskelijoiden saavan alan perusosaamisen, teorian, ja työelämän pelisäännöt oppilaitoksissa. Yhtä lailla yrittäjät ovat enenevissä määrin itse valmiita kouluttamaan opiskelijan työtehtäviin yrityksen tarpeiden mukaan.
Tämä edellyttää oppilaitoksilta ja yrittäjiltä tiivistä yhteistyötä tulevaisuuden tarpeiden tunnistamiseksi. Yritykset pitää saada yhä tiiviimmin mukaan osaamisen ennakointiin.
Keskiössä on oppilaitosten ja yrittäjien välinen vuoropuhelu: paikallinen työelämäkumppanuus. Haasteena on saada erityisesti pienet yritykset mukaan koulutusyhteistyöhön. Niissä on yhtä aikaa suuri tarve lisäkäsipareille sekä kehittämistyölle ja vastaavasti haaste löytää yhteistyölle aikaa pienten resurssien vuoksi.
Ammatillisten oppilaitostenkin on herättävä palvelutehtäväänsä alueella. Oppilaitosten tulee markkinoida itseään ja yhteistyötä yrityksille. Yritykset eivät tunne riittävästi oppilaitosten laaja-alaista koulutustarjontaa. Toisaalta opettajat, ohjaajat tai opiskelijat eivät tunne laaja-alaisesti eri työnantajien monipuolisia mahdollisuuksia.
Jotta tekijä ja tehtävä kohtaavat, tarvitaan varhaista reagointia opintojen ja työllistymisen väylän toteutumiseksi. Toisen asteen opintojen tulisi tähdätä työllistymiseen ja/tai jatko-opintoihin, joten jo alkuvaiheesta lähtien koulutuspolkua pitää viitoittaa yksilöllisesti siihen suuntaan – myös lukiolaisilla.
Tarvitaan paluumuuttajia, työperäistä maahanmuuttoa sekä omistajavaihdoksissa onnistumista. Osaajista pitää saada kiinni jo opiskeluvaiheessa. Tämä on äärimmäisen tärkeää, koska työttömyys nielee valtavasti voimavaroja, ja osaajapula estää yritysten kasvun. Sukupolvelta toiselle periytyvä osattomuus ja edelleen työttömyys ovat valtava kustannus yhteiskunnalle.
Suomi tarvitsee kaikki kädet. Tuetaanko niitä, jotka sytyttävät ensimmäisenä valot?
Merja Paloniemi
Suomen Yrittäjät, Amis uudistuu -hanke (1.2.–31.12.2018)
Jari Keisu
Ammattiopisto Luovi
Kati Pääkkönen
Parasta Palvelua Pohjoinen kehittämisverkosto
Kaisu Tyni-Pyy
Parasta Palvelua Itäinen kehittämisverkosto
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.