Ajateltiinpa asiaa miten tahansa, öljyyn perustuva liikenne alkaa hiljalleen olla niin kutsutussa saattohoitovaihteessa. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta oleellista liikennettä ei yksinkertaisesti voi jättää sen varaan, että öljyä riittää loput-tomiin.
Nykyisin tunnetuilla varoilla on selvää, että öljyä vielä riittää vuosikymmeniksi. Kadunmies on silti jo nyt huomannut, että öljyn hinnan nousun perässä myös siitä tehtävien jalosteiden hinta kohoaa jatkuvasti.
Joskus takavuosikymmeninä esitetty kysymys bensan hinnasta voidaankin nyt aivan hyvin kääntää muotoon: Millä ajat, kun bensiini ja diesel maksavat jopa 2,50 litralta?
Bioetanoli, biodiesel, sähkö, maakaasu ja vety. Siinä joukko tulevaisuuden polttoaineita, joiden nykyistä laajempi käyttöönotto tulee vastaan, olivatpa bensan- tai dieselinkatkuiseen elämään rakastuneet kansalaiset ihan mitä mieltä tahansa niiden sopivuudesta polttoaineeksi.
Maailmalla etanolia on valitettavasti tehty ruoaksi sopivista lähteistä, kuten maissista, mutta tämä tie alkaa olla kulkemassa kohti kestämätöntä loppuaan.
Sen sijaan suomalaiset ovat tässä vahvoilla. St1:n kehittämällä teknologialla tehdään etanolia jätteistä ja oululainen Chempolis on puolestaan kehittänyt teknologian, jolla muun muassa oljista saadaan jalostettua etanolia.
Myös puuhakkeen jalostaminen biodieseliksi etenee Suomessa kovaa vauhtia.
Sähköautotkin kannattaa muistaa. Rajoitetun toimintasäteen vuoksi ne sopivat tällä hetkellä ennen kaikkea kaupunkiliikenteeseen, mutta vaikka autojen määrä on vielä pieni, niiden määrä kuitenkin koko ajan lisääntyy.
Eivätkä käyttöön otettavat autot ole pelkästään henkilöautoja. Esimerkiksi 12 sähkökäyttöistä Mercedes Benz Vito E-Cell pakettiautoa otetaan lähiaikoina jakeluliikenteeseen Suomessa.
Sähköautoista puhuttaessa Suomea on pidetty usein ihannemaana, koska sähkötolppia maasta löytyy. Valitettavasti vain lohkolämmittimiä varten mitoitetut tolpat eivät sovellu sähköautojen latausasemiksi nykymuotoisina.
Varautuminen sähköautojen yleistymiseen olisikin otettava taloyhtiöissä ja yrityksissä tosissaan ja laitteistot mitoitettava sen mukaan.
Asiantuntijan arvion mukaan tämä maksaa vain noin 10 prosenttia enemmän kuin perusasennus, mutta toistaiseksi sähköautojen lataukseen varautuminen ei ole yleistä edes uusissa rakennuskohteissa.
Maakaasuverkko on Suomessa turhan pieni ja kattaa vain osan Etelä-Suomesta.
Kaatopaikoilta kerättävä biokaasu on kuitenkin puhdistettavissa ajoneuvokäyttöön sopivaksi, jos halua huomisen energiatarpeen tyydyttämiseen päättäjiltä löytyy.
Vetykin on kovaa vauhtia tulossa kuvioihin mukaan. Isot autonvalmistajat ovat ilmaisseet tuovansa ensimmäiset vetykäyttöiset sarjavalmisteisen autot markkinoille jo 2014.
Vaikka vetyautojen yleistymiseen menee vielä aikaa, ja suuremmassa määrin niiden uskotaan yleistyvän vasta vuosina 2020–2030, selvitellään Suomessakin jo aktiivisesti vetytalouden mahdollisuuksia.
Yksi keino vedyn tekemiseen löytyy muun muassa tuulivoiman ja aurinkoenergian käyttämisestä vedyn valmistamiseen silloin, kun niiden tuottamaa virtaa ei tarvita sähköverkossa.
Toisaalta Suomessa ja Oulun seudullakin toimii nykyisin useita teollisuuslaitoksia, joiden prosessien sivutuotteena syntyy vetyä. Tähän asti se on päästetty ilmaan, koska sille ei ole ollut järkevää käyttöä. Mutta se voidaan myös ottaa talteen ja hyödyntää järkevimmin juuri liikennepolttoaineena.
Kaikkiin näihin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin varautuminen jo nyt on tärkeää, jotta niiden käyttöön voidaan siirtyä ongelmitta tulevaisuudessa.