Kysymys ei ole siitä, tapahtuuko sellainen, vaan siitä, milloin se tapahtuu. Siis vakava öljyturma Suomenlahdella. Tällaisen hätkähdyttävän vaikkei uutukaisen ennusteen esitti maailmalla hyvin tunnettu öljyturma-asiantuntija, amerikkalainen Richard Steiner. Hän esiintyi äsken Kotkan meripäivillä.
Steiner perusti arvionsa Suomenlahden suuriin liikennemääriin. Siellä liikkuu joka päivä 20-30 öljylastissa olevaa säiliöalusta. Se tarkoittaa tänä vuonna 150 miljoonaa tonnia öljyä, ja kuljetukset lisääntyvät vauhdilla. Siitä pitävät huolen Primorskin (Koiviston) ja Vysotskin (Uuraan) öljyterminaalit ja Porvoon liikenne.
Toisekseen Suomenlahti on ahdas ja jääoloissa erityisen vaikea. Huonokuntoisilla aluksilla saati osaamattomilla miehistöillä ei pitäisi olla sinne mitään asiaa. Steiner kehotti kuitenkin varautumaan myös inhimillisiin erehdyksiin, joita sattuu aina.
Vaarana ovat alusten törmäysten lisäksi varsinkin karilleajot. Se korostaa alusten tiukkoja ja itsestään selvän tuntuisia rakennevaatimuksia.
Päälle päätteeksi talvinen öljytorjunta on erityisen vaikeaa. Kylmät sääolot hidastavat öljyn hajoamista. Se säilyttää pitkään myrkyllisyytensä, ja jäljet näkyvät jopa vuosikymmenten kuluttua.
Exxon Valdezin suuronnettomuus Alaskassa tapahtui 1989, mutta kaikki eläinlajit, turismi ja ammattikalastus eivät ole vieläkään täysin toipuneet. Tuolloin yli 40 000 tonnia raakaöljyä yhdestä tankkerista sotki 2 000 kilometriä rantaviivaa. Suurimmissa säiliöaluksissa on 100 000 tonnia öljyä.
Kuulostaa ehkä kummalliselta, mutta kasvavista riskeistä huolimatta läheskään kaikkea ei ole tehty vahinkojen estämiseksi ja minimoimiseksi. Öljyntorjunta on ollut vanhastaan maakohtaista. Kotimaiset merenkulun ammattilaiset kertovat, että Suomen yhteistyössä Venäjän ja jopa Ruotsin ja Viron kanssa on edelleen paljon kohennettavaa. Suomella esimerkiksi on oma öljyntorjuntarahastonsa, mutta Venäjällä ja Virolla ei sellaista vielä ole. Suomenlahden liikenteessä saataisiin aikaan varmasti paljon hyvää parantamalla rantavaltioiden yhteistyötä.
On pelättävissä, että myyntienergian avulla suurvalta-asemaansa palauttava Venäjä ahnehtii nopeita voittoja turvallisuuden kustannuksella. Venäjän kaasu voi kulkea pian Suomenlahden pohjassa venäläis-saksalaista putkea pitkin kohti maksukykyistä Keski-Eurooppaa, ja samaan aikaan pinnalla parveilevat öljytankkerit. Itämeren kuljetusten turvallisuudesta ei voida kyllin puhua.
paakirjoitus@kaleva.fi