Hallitus kokoontuu ylihuomenna neuvotteluihin, joiden nimeksi on vakiintunut maataloutta ja suunnitteluslangia yhdistävä uudistermi kehysriihi. Käytännössä kyseessä ovat neuvottelut, joissa tarkistetaan ja lyödään kiinni valtion lähivuosien budjettikehykset, myös ensi vuoden budjetin raami.
Kehysriihen ideana on pitää menojen kasvu hallitusohjelmassa sovituissa rajoissa. Edelleenkin valtion talousarviosta päättää lopullisesti eduskunta. Sen budjettivalta tarkoittaa tätä nykyä lähinnä mahdollisuutta kohdentaa menoja hallituksen päättämien kehysten sisällä ja sielläkin vain himpun verran.
Vuosi sitten tehdyn kehyspäätöksen mukaan ensi vuoden varsinainen menokehys on 29 miljardia euroa. Kehyksen ulkopuoliset menot ovat 9,7 miljardia euroa. Vaikka noita lukuja tällä viikolla hiukan venytettäisiin, mitä ei pitäisi tehdä, on selvää, että kaikki odotukset eivät nytkään mahdu millään kehysten sisään. Suuria paineita on monella hallinnonalalla, muun muassa liikenteessä.
Julkisen talouden menojen kasvu näyttää lähivuosina vääjäämättömältä, ellei linjaa tiukenneta. Etenkin väestön ikääntyminen luo kovia paineita hyvinvointivaltion rahoitukseen. Kalevan haastattelussa sunnuntaina valtiovarainministeri Antti Kalliomäki toisti ajatuksensa, että kunnallisveron muuttaminen progressiiviseksi pitää ottaa harkintaan.
Kalliomäen mukaan nykyisessä kunnallisveromallissa kaikki veronmaksajat eivät ole samalla viivalla. Hän myös huomautti, ettei ole esittänyt kunnallisveron voimakasta kiristämistä. Verotusmuutos voisi hänen mukaansa olla kunnan kannalta neutraali.
Kalliomäen huolen julkisesta taloudesta ymmärtää, mutta ajatus progressiivisesta kunnallisverosta on epäonnistunut. Verotuksen progressiota ei ole syytä missään kohtaa kiristää. Jos verotusta lähdetään uudistamaan, on järkevämpää tehdä tuloverotuksen kokonaisuudistus eikä nostaa tarkasteluun vain yhtä siihen vaikuttavaa osaa.
Kun valtiovarainministeriössä mietitään, miten valtion ja kuntien tulot turvataan, vähintään yhtä tähdellistä olisi pitää menot kurissa - ja nyt kaikkien ministerien pitäisi keskittyä siihen. Valtiontalouden tilaa voi kohentaa nopeimmin lyhentämällä valtion velkaa. Velan korot ovat yhä 2,5 miljardia euroa. Pahimmista vuosista korkojen määrä on pudonnut roimasti, mutta edelleen ne vievät kohtuuttoman viipaleen valtion menoista, eikä valtion velka ole pienentynyt sitten vuoden 2002.
paakirjoitus@kaleva.fi