Laajakaistayhteyksien määrä kasvaa Suomessa maailman nopeimmin. Käyttöönoton ohella on tavoitteeksi otettava entistä nopeammat yhteydet, painottaa kansallisen laajakaistastrategian soveltamista seuraava työryhmä, joka luovutti väliraporttinsa tiistaina liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle (sd.).
Laajakaistan piirissä pitäisi olla ensi vuoden kuluessa jo yhteensä miljoonaa liittymää. Tavoitteena on myös, että 95 prosentilla kotitalouksista olisi vuoden 2005 lopussa saatavilla kiinteän verkon laajakaistayhteys. Tällä hetkellä laajakaistaa käytetään varovaisen arvion mukaan 750 000 koti- ja yritysosoitteessa.
"Koko maassa mennään eteenpäin kuin juna", ministeri Leena Luhtanen kiittää.
Saatavuuden ohessa huomio on kuitenkin kiinnitettävä yhteyksien laadun ja sisältöjen kehittämiseen, työryhmän puheenjohtaja ylijohtaja Harri Pursiainen liikenne- ja viestintäministeriöstä painottaa. "Tavoitteiden saavuttaminen merkitsisi Suomen palaamista tietoyhteiskuntakehityksen terävimpään globaaliin kärkeen."
Eriarvoisuus kasvaa
Yksimielinen työryhmä panisi vuoden alussa siunattuun strategiaan heti lisää vauhtia. Ehdotuksen mukaan vuoden kuluttua liittymistä valtaosan yhteyksistä pitäisi olla nopeudeltaan vähintään 2 megabittiä. Se mahdollistaa liikkuvan kuvan.
Vuonna 2007 suositetaan sitten yleisesti jo vähintään 8 megabittiä. Sen varassa voidaan tuottaa koteihin turvallisesti kaikki kuviteltavissa olevat multimediapalvelut. 90 prosenttia internet-yhteyksistä tulisi tuolloin olla laajakaistaisia.
"Kuitua on aika hyvin", Pursiainen muistuttaa. 98 prosenttia suomalaisista asuu tilaajayhteyden päässä valokuidusta. Reitittimet sen sijaan eivät riitä. Sekuntimääräinen liikenne kun on peräti kolminkertaistunut vuoden kuluessa.
Mutta myös huoli terveestä kilpailusta on ilmeinen. Niinpä kun laajakaistaa ajetaan voimalla "kaikkialle, kaikkien saataville ja koko ajan", pyritään myös takaamaan se, ettei laajakaista hyydy pelkäksi liittymä- ja yhteyskaupaksi.
Kuluttajahinnat ovat pudonneet lyhyessä ajassa 40 prosenttia. Mutta johtovuokrat, joita verkkojen ylläpitäjät vaativat kilpailijoiltaan, ovat Euroopan kalleimmat. Viimeisenä keinona Viestintävirasto voisi uhata kattohintasääntelyllä.
Maakunnat avainasemassa
Laajakaistan myötä tosin leviää myös eriarvoisuus. Niinpä kun pääkaupunkiseudulla tarjottiin tiistaina liitäntää kuluttajalle vajaan 20 euron kuukausihinnalla, osoittaa Kuluttajaviraston tuore selvitys aivan toista. Alueilla saattaa joutua maksamaan yli 30 euroa enemmän.
Palvelun tarjoajat ovat myös kiristäneet haja-asutusseuduilla entisestään ehtojaan. Kun ennen liitäntä luvattiin 10-20 tilaajalle, saatetaan nyt vaivan palkaksi vaatia vähintään 70 liitäntää kerralla.
Työryhmä tekeekin raportissa yhdeksän uutta esitystä, jotka tulisi liittää hallituksen jo hyväksymien puolensadan edistämistoimenpiteen joukkoon. Näihin kuuluu myös maakuntien suunnittelun sovittaminen yhteen kansallisen laajakaistapolitiikan kanssa.
Kehitys tulee jatkumaan pääosin markkinaehtoisesti, ainakaan uutta rahaa ei ole luvassa. Mutta etsinnässä ovat nyt parhaat keinot levittää laajakaistaa. Myös kuntien ja muiden julkisten tahojen mahdollista toimintaa sekä vastuuta operaattorina halutaan tässä mielessä selvittää.
Saunalahti kilpailee omalla verkollaan
Kilpailu alkaa vähitellen purra laajakaistamarkkinoillakin, mikä on näkynyt etenkin loppuvuodesta laajakaistayhteyksien kuukausimaksujen reippaina alennuksina. Laajakaistatyöryhmässä toki myönnetään, että kilpailussa on edelleen epäkohtia. Muun muassa teleyritysten keskinäinen tukkuhinnoittelu nähdään vielä laajakaistakilpailua rajoittavaksi tekijäksi.
Gsm-puheluita ja internetyhteyksiä kuluttajille tarjoavan Saunalahti Groupin toimitusjohtaja Matti Vikkula piti kesäkuussa Kalevan haastattelussa juuri paikallisten puhelinyhtiöiden tukkuhinnoittelua kaikkein kovimpana seinänä laajakaistakilpailun lisäämisessä. Vikkulan mukaan Saunalahdenkin on ollut liki mahdotonta päästä palveluoperaattorina tarjoamaan omaa internetliittymäänsä kilpailukykyiseen hintaan muun muassa Oulun Puhelimen verkossa.
Saunalahti ei jäänyt odottelemaan viranomaisten toimia kilpailuesteiden purkamiseksi, vaan päätti rakentaa Ouluunkin pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen tavoin oman niin sanotun Saunaverkon. Saunalahden oma verkko kattaa Oulussa ensi vaiheessa keskustan, Karjasillan, Korvensuoran, Limingantullin, Rajakylän ja Tuiran alueet.
Saunaverkossa laajakaistaliittymät toimivat Saunalahden omassa ADSL-runkoverkossa, joka hyödyntää uusinta DSLAM-tekniikkaa
"Saunaverkossa pystymme hallitsemaan koko ketjua paremmin kuin paikalliselta verkko-operaattorilta vuokratuissa laajakaistayhteyksissä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi erilaisten vikojen määritykset onnistuvat helpommin, pystymme tarjoamaan suurempia yhteysnopeuksia ja lisäksi pystymme tekemään omia tuotteita", Saunalahden tuotepäällikkö Sami Lumpola kuvailee oman runkoverkon etuja.
Lumpolan mukaan Saunalahden "turbonappi" on esimerkki sellaisesta palvelusta, jota yhtiö pystyy tarjoamaan asiakkailleen oman runkoverkon ansiosta.
"Internetin peruskäyttöön kuten pankkiasiointiin ja sähköpostin käyttöön riittää pienimmätkin laajakaistanopeudet. Sen sijaan esimerkiksi käyttöjärjestelmän tai tietoturvapaketin päivittäminen helpottuu suuremman nopeuden ansiosta. Turbonappi-palvelun ansiosta kaikki käyttäjät pääsevät nauttimaan 24 megabitin yhteyksistä, sillä verkon kautta voi perusyhteyden voi muuttaa esimerkiksi vuorokauden ajaksi kolmen euron maksulla täyteen nopeuteen", Lumpola kertoo.