Enää vain vihreät ja vasemmistoliitto ajavat perustuloa, jota annettaisiin ehdoitta kaikille täysi-ikäisille. Keskustakin luopui siitä.
Keskustan uusi ”kannustava perustulo” perustuu harhaanjohtavasta nimestään huolimatta vastikkeellisuuteen ja syyperusteisuuteen SDP:n, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien perusturvamallien tapaan.
Keskustakin edellyttää nyt tuen saamisen ehtona pienituloisuutta. Ministeri Annika Saarikko korosti Kalevassa 12.1. sosiaaliturvan uudistamisen kivijalan olevan köyhyyden vähentämisessä. Siten keskustan ja SDP:n näkemykset sosiaaliturvan uudistamisen lähtökohdasta ovat olennaisesti lähentyneet.
Suomen sosiaaliturvan suurin ongelma onkin perusturvan, muun muassa toimeentulotuen, työttömyysturvan ja vanhuuseläkkeiden, liian alhainen taso. Tästä Suomi sai moitteita Euroopan neuvostolta viime vuonna.
Alimpia vanhuuseläkkeitä ovat tahtoneet korottaa niin keskusta kuin SDP. Siten puolueet ovat tarpeettomasti nokitelleet toisiaan, kun tavoitteet ovat samat. Köyhiä lapsia on keskuudessamme yli 100 000, kuten yhteisvastuukeräyksessä meitä valistetaan.
Kestävyysvajeisessa Suomessa liikenevät varat tulee kohdistaa perusturvan korotuksiin, alimpiin sosiaalietuuksiin ja poistaa kannustinloukkuja etuuksia yhdistämällä.
Vastikkeettomaan perustuloon ei ole taloudellisia edellytyksiä eikä sosiaalista mieltä. Sillä olisi myös muita haitallisia vaikutuksia.
Pysyvänä vastikkeeton perustulo lisäisi naisten poissaoloa työelämästä vielä voimakkaammin kuin kestoltaan rajoitettu kotihoidon tuki. Sen käyttäjistä on nykyisin yli 90 prosenttia äitejä.
Vastikkeeton perustulo olisi haitallista varsinkin maaseudun kehitykselle.
OECD:n mukaan Suomi on epäonnistunut pahoin maahanmuuttajaäitien kotoutumisessa. Kotihoidon tuki kannustaa erityisesti heitä jäämään kotiin työnteon sijasta ja pitämään lapset helmoissaan päivähoidon sijasta. Sen vuoksi perustulosta olisi haittaa myös maahanmuuttajien lapsille. Päiväkodissa he ainakin oppivat suomea ennen kouluun menoa.
Vastikkeeton perustulo olisi haitallista muutoinkin maahanmuuttajien sopeuttamiselle. Se voisi edistää omissa oloissaan elävien yhteisöjen ja vieraantuneen alakulttuurin syntymistä.
Vastikkeeton perustulo naulaisi syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria kotiin ja muutoin koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Syrjäytyneitä 15–29-vuotiaita nuoria on eri selvitysten mukaan vähintään 50 000. Heitä on saatava koulutukseen ja työhön. Pelkkä raha ei heitä auta.
Väittelyyn perustulosta tai perusturvan malleista ei kannata tuhlata ruutia. Eri puolueiden perusturvan malleja lukiessa on selvää, että yhteisen perusturvamallin toteuttamiseen yli hallituskauden kestävää, mieluiten parlamentaarista valmistelutyötä.
Perusturvakysymyksissä tulevan hallituksen on syytä vielä keskittyä köyhyyden vähentämiseen ja perhepolitiikan korjauksiin. Niillä on myönteisiä vaikutuksia myös syrjäytymisen ehkäisyyn, työllisyyteen ja syntyvyyteen. Siten ne ovat myös sijoituksia tulevaisuuteen eivätkä vain menoja.
Kari Kannala
Helsinki/Tornio
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.