Hintatietoinen autoilija on pienen kylän bensakauppiaan surma. Kova kilpailu on vienyt kannattavuuden polttoaineen myynnissä minimiin.
Kauppiasyhdistyksen puheenjohtajan mukaan syyllisiä ovat öljy-yhtiöt.
"Öljy-yhtiö myy bensaa halvemmalla omalla asemallaan suoraan kuluttajalle kuin yrittäjälle. Tukkuliikkeen kanssa ei voi kilpailla", Pohjois-Pohjanmaan bensiinikauppiaat ry:n puheenjohtaja Pentti Saukko toteaa.
Nesteen vähittäismyynnin johtaja Seppo Lauerin mukaan tällä hetkellä polttoaineen myymisellä ei pääse Suomessa rikastumaan. Toimialan markkinajohtajalla on kuitenkin enemmän varaa niukkaan tai olemattomaan katteeseen kuin pikkuaseman pyörittäjällä.
"Suomessa on liikaa asemia suhteessa polttoaineen kulutukseen. Tämä on osaltaan johtanut kovaan hintakilpailuun", Lauer toteaa. "Kyllä meidän asemillakin hinta määrittyy markkinatilanteen mukaan. Tässä suhteessa ei ole merkittävää kilpailuetua."
Automaatit korvaavat
pullakahvit
Markkinahintojen lasku näkyy suomalaisilla bensamittareilla suhteellisen nopeasti, siitä jakeluverkoston tiheys pitää huolen. Polttoaineen kova verotus vaikeuttaa katteen tekemistä.
Vähäisillä kuluilla pyörivien automaattiasemien määrä on kasvanut 2000-luvun mittaan liki puoleen kaikista jakeluasemista. Haja-asutusalueilla kylmäasemat usein huolehtivat polttoaineen tarjonnasta.
Vähiten jakelukuluja syntyy, kun asiakas maksaa polttoaineensa automaattiin maksukortilla ilman kanta-asiakasetuja. Seppo Lauer katsoo, että automaatit tulevat yhä vain lisääntymään, kun elinkelvottomat huoltamot muuttuvat kylmäasemiksi. Automatisoituminen on lisääntynyt myös varsinaisilla huoltamoilla.
"Nykyään kuluttaja voi päättää maksaako polttoaineensa kortilla suoraan mittarilla vai meneekö kassalle. Välttämättä sisälle ei tarvitse mennä ollenkaan", Lauer kuvailee Nesteen huoltoasemien kehitystä.
Yksityisyrittäjä etsii katetta bensanmyynnin ohesta. Tankkauspistooli jää usein rauhaan.
"Bensaa joutuu myymään viisi tai kuusi senttiä kalliimmalla kuin öljy-yhtiön kylmäasemalla. Kyllä asiakas silloin katsoo lompakkoaan", Saukko selittää.
"Ruoka ja kahvi pitää olemassa olevia asemia pystyssä. Haja-asutusalueella investoinnit pesupalveluihin tuskin kannattavat."
Lauerin ja Saukon näkemys yksityisten omistamien pikkuhuoltamoiden tulevaisuudesta on melko yhdenmukainen. Lauer painottaa, että hyvä liikeidea toimii syrjäkylilläkin.
"Jos saman katon alla voi käydä kaupassa ja saa vaikkapa postipalvelutkin, niin konsepti voi hyvinkin toimia. Toisaalta ei automaattiasemaakaan kannata pitää, ellei kävijöitä ole", Lauer sanoo.
Saukko pohtii, että pienen aseman säilyminen vaatii vakiintunutta asiakaskuntaa. Hänen mielestään ihmisten pitäisi ymmärtää huoltamopalvelujen merkitys. "Kun palvelu on kerran mennyt, se on mennyt", Saukko sanoo.
"Tässä olisi kuntien hyvä elvyttää elinkeinotoimintaa. Esimerkkinä nyt vaikka monitoimikiinteistön perustaminen, johon haalittaisiin bensakaupan lisäksi muita liikkeitä."
Uusia huoltamoiden pitäjiä ei Saukon mukaan ole näkyvissä. Alan houkuttelevuutta vähentää kovan kilpailun lisäksi rankka työnkuva.
"Pienet asemat vaativat yleensä kauppiaan jatkuvaa läsnäoloa. Kuka sellaista sitten jaksaa?"