Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala nosti kärjekkäästi esiin valtion tuottavuustavoitteiden ja armeijan tehtävien ristiriidan. Vastaavia ongelmia on myös yliopistoilla.
Puolustusvoimain komentajan amiraali Juhani Kaskealan puhe maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina oli poikkeuksellisen kärjekäs. Hänen ydinsanomansa oli, että Suomen puolustuksen perusteita ei pidä ryhtyä muuttamaan vain hallinnollisin tuottavuusohjelmin.
Kaskeala haki näin julkisuuden kautta asemia tänä keväänä käytäviin neuvotteluihin budjettikehyksistä. Puheen varsinaisena kohteena ei ollut suuri yleisö, vaan valtiovarainministeriö, jonka kanssa armeijakin joutuu käymään nyt kovimmat kamppailunsa. Panoksena ovat tuhannet työpaikat ja kymmenet miljoonat eurot.
Kaskealan julkisuusoperaatio kameroiden edessä oli joka tapauksessa selvästi tehokkaampi kuin oli yliopistojen rehtorien yritys tuoda julki huoli aivan samasta asiasta. Syyskuussa rehtorit julkaisivat manifestin, jossa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa pidettiin selkeästi ristiriitaisena muiden yliopistoille annettujen tavoitteiden kanssa ja toteuttamiskeinojen sanottiin uhkaavan yliopistojen perustuslaillista autonomiaa.
Armeija ja yliopistot ovat, toisiaan tosin liittolaisiksi löytämättä, samassa rintamassa. Mutta vahvasti asiaansa perustelee myös vastapuoli. Valtiovarainministeriön mielestä tuottavuusohjelmassa on viime kädessä kyse hyvinvointivaltion eloonjäämisstrategian luomisesta.
Kuten Kaskeala sanoi, maanpuolustuksen resurssit on määritelty puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä. Mutta siinä ei vielä ollutkaan kaikki. Hallitus on laatinut yleisen tuottavuusohjelman koko valtionhallinnolle, ja sen mukaan vuoteen 2011 mennessä täytetään vain puolet poistuman myötä vapautuvista työpaikoista. Puolustusvoimien osalta tämä tavoite lähes kaksinkertaistaa selonteossa suunnitellut henkilöstövähennykset.
Kaskealan mielestä henkilöstötavoitteet saattavat olla saavutettavissa, mutta hän vaatii säästyvien rahojen pitämistä puolustusvoimien käytössä. Muuten nykyisen puolustusjärjestelmän rakenne ei säily. Hallituksen yleinen linjaus on, että vapautuvien varojen käytöstä päätetään budjetin teon yhteydessä.
Yliopistorehtorit taas eivät ymmärrä, kuinka valtio saattaa vaatia vahvasti lisää panoksia tutkimukseen ja kehitystoimintaan, kun se samaan aikaan komentaa vähentämään tuntuvasti henkilöresursseja.
Tämä kaikki on tulosta siitä, että valtioneuvoston tuottavuusohjelmassa käsitellään samalla leikkurilla kaikkia hallinnonaloja. On selvää, että monet muut tavoitteet saattavat silloin kärsiä. Kaskealan tulkinta on, että "byrokratiatalkoot" uhkaavat uskottavaa puolustusta. Yliopistojen mielestä vähennykset uhkaavat kansainvälistä kilpailukykyä.
On ilmeistä, että käsillä on ongelma, joka ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota. Koko tuottavuusohjelma on hyväksytty vähin äänin, ovathan sen yleiset periaatteet kannatettavia. Valtionhallinnolla on todellisia säästöpaineita. Mutta vaikutukset saattavatkin olla odottamattomia. On hyvin erikoista, jos maanpuolustuksen rakenne ja jopa yleinen asevelvollisuus joutuvat uhatuiksi hallinnollisten päätösten vuoksi.
Kaskeala kaipasi asian tärkeyden vaatimaa parlamentaarista käsittelyä. Ajastus on hyvä. Säästöpäätösten vaikutuksia on tarpeen käsitellä todellisen tiedon ja ennen muuta kokonaisuuden pohjalta.
Juhani Kaskealan mielestä tuijottaminen tuottavuuteen uhkaa romuttaa armeijan suorituskyvyn.