alberto.claramunt@kaleva.fi
Henna Virkkunen aloitti perjantaina opetusministerinä, mutta Sari Sarkomaan väistyminen keskusteluttaa päättäjiä ja kansaa edelleen. Asia näyttää kiinnostavan idearikkaita eduskunnan takarivin taaveja tekemään täysin järjettömiä ehdotuksia.
Yksi näistä on kokoomusta edustavan lahtelaisen kansanedustajan Tuija Nurmen Ilta-Sanomissa esittämä ajatus, että uraputkessa olevien naisten, kuten ministereiden ja kansanedustajien, pitäisi voida vähentää kotiapulaisen palkkakustannukset kokonaan verotuksessa. Se tukisi työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Niin hienoa ja muodikasta kuin onkin puhua työn ja perheen tasapainosta, Nurmen ehdotus on täysin turpeesta. Miksi tavallisen palkansaajan, pian ehkä lomautetun tai jo nyt ansiosidonnaisen turvan varassa elävän, verotuloja pitäisi käyttää kymppitonnin kuussa tienaavien rouvien perhe-elämän tukemiseen? Jos kansanedustajan ja ministerin palkoilla ei ole varaa apulaista palkata, niin sitten on elämänhallinnassa jotain perusteellista vikaa.
Edustajat ja ministerit ovat jo muutoinkin luoneet itsestään osittaista verovapautta nauttivan rälssin. Kansanedustajien verottomat kulukorvaukset ovat lähes yhtä suuret kuin kotiapulaisen nettopalkka. Ei siihen enää mitään tukia tarvita.
Tuija Nurmi on eduskunnassa erikoistunut aikaisemminkin kummallisiin tempauksiin. Poliittinen itsesuojeluvaisto ei ole puolustusvoimissa palvelleella lääkärillä siitä parhaasta päästä. Esimerkkejä on monia. Nurmi muun muassa esitti keväällä kokoomuksen ryhmäkokouksessa Sauli Niinistöä ulkoministeriksi, kun puheenjohtaja Jyrki Kataisen pohjaehdotus oli Alexander Stubb. Lopulta kävi ilmi, ettei Nurmi ollut varmistanut edes Niinistöltä itseltään hänen valmiuttaan ministeriksi. Kuluneella viikolla ryhmäjohtaja Pekka Ravi joutui ojentamaan Nurmea, kun tämä olisi tehnyt vastaesityksiä hallituksen budjettiesitykseen. Lopulta asia hoidettiin niin, ettei edustaja saapunut äänestyksiin.
Nopeasti heikentyvien taloussuhdanteiden aikana pitäisi ennen kaikkea vaalia yhteisöllisyyttä ja välttää kansan jakamista pärjääviin ja luusereihin. Jos taantuma muuttuu pitkittyessään lamaksi, puheet kymmenistä tuhansista lisätyöttömistä ovat liian optimistisia. Seurauksena on katkeroituneita tavallisia kansalaisia ja velallisia, jotka eivät mieti, miten ministerit selviävät lastensa kanssa, vaikka edustaja Nurmi olisi heistä kamalan huolissaan.
Taloustaantuman nopea syveneminen on yllättänyt monet ekonomistit ja hallituksen. Valtiovarainministeriö ei enää uskalla antaa minkäänlaista kasvuennustetta ensi vuodesta. Plusmerkkinen kasvu on vaihtumassa miinukseksi. Se tietää myös muutosta inflaatioennusteisiin ja parempia aikoja niille, joilla on työtä. Kun hinnat laskevat, palkan ostovoima vain paranee. Hallituksen ennustama neljän prosentin ostovoiman kasvu voi olla liian varovainen arvio työssäkäyville.
Tässä piilee kahtiajaon vaara. Työssä käyvien tilanne entisestään paranee, mutta samaan aikaan työttömien määrä vain kasvaa. Puhemies Sauli Niinistön vetoomus turvaverkon luomiseksi velallisille työttömille on oikeaa puhetta. Pitäisi rakentaa silta, jota pitkin mahdollisimman moni kulkisi turvallisesti sen aikaa, kun maailmalla tyrskyää.
Tässä olisi innovatiiviselle Nurmellekin työsarkaa. Turhuuksien tilalle todellista välittämistä.