Ilmastonmuutosta pidetään todellisena ja vakavana uhkana. Tietoisuus asioiden tilasta on vain kasvanut.
Sen sijaan kansalaiset eivät halua maksaa energiasta nykyistä korkeampaa hintaa, vaikka se olisi keino vähentää ympäristöhaittoja.
Tietoisuus ilmastonmuutoksesta todellisena ja vakavana uhkana on kansalaisten keskuudessa kasvanut. Huoli päästöistä ja ilmastonmuutoksesta on Energiateollisuuden tuoreen seurantatutkimuksen mukaan kasvanut selvästi vuoden takaisesta.
Keskiviikkona julkistetun selvityksen mukaan 68 prosenttia vastaajista nostaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja päästöjen vähentämisen tärkeimpien energiapoliittisten päätösten joukkoon, kun lukema vuotta aiemmin oli 61 prosenttia.
Ilmastonmuutos otetaan siten vakavissaan. Kuvat hirmumyrskyistä, aavikoitumisesta ja nälkiintyneistä jääkarhuista tekevät tehtävänsä.
Kansalaiset puolestaan näkevät ja kokevat muutoksia sään vaihteluissa. Sateiset kesät, lauhat syksyt ja kovat paukkupakkaset ovat vuodenaikoihin kuuluvia ilmiöitä, joissa koetut muutokset mahtuvat useimmiten normaalina pidettyihin poikkeamiin. Ääri-ilmiöiden kasvu kielii kuitenkin ilmastonmuutoksesta.
Maapallon keskilämpötilan nousu, sateisuus, tuulisuus ja valtamerien pinnan nousu ovat taustalla vaikuttavia suuria megatrendejä, jotka vaikuttavat myös paikallisesti.
Ilmastoskeptikoiden rivit harvenevat. Kahdeksan kymmenestä arvioi, että ilmastonmuutos on todellinen ja äärimmäisen vakava uhka, jonka torjuntaan koko maailman tulisi ryhtyä välittömästi ja kaikin mahdollisin keinoin.
Kaksi vuotta sitten solmitun Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.
EU:ssa päästiinkin joulun alla alustavaan sopuun vuoteen 2030 ulottuvan ilmastopaketin taakan-jaosta, kun kyse on liikenteestä, maataloudesta, rakennusten lämmityksestä ja jätehuollosta.
Päästövähennysten lisäksi aiempaa suurempi osa suomalaisista haluaa lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Listalla on aurinkosähköä, tuulivoimaa, bioenergiaa ja vesivoimaa. Toive päästä käyttämään päästöttömiä ja uusiutuvia energiamuotoja on perusteltu, sillä uusiutuvia energiamuotoja on Suomessa periaatteessa runsaasti saatavilla.
Kuluttajien toivelistan ykkösenä on hieman yllättäen aurinkosähkö. Aurinkosähkön käyttö on toistaiseksi marginaalista, mutta sen kasvunäkymät ovat hyvin lupaavat.
Vaikka huoli ilmastonmuutoksesta kalvaa, eivät suomalaiset ole valmiita maksamaan energiasta nykyistä korkeampaa hintaa. Ei edes ympäristöhaittojen vähentämiseksi.
Maksuhalukkuus ei siten vastaa täysin huolta ilmastonmuutoksesta. Tämä on ymmärrettävää, sillä lämmitykseen ja liikenteeseen kuluu kylmän ilmaston ja pitkien etäisyyksien takia jo nykyisellään paljon rahaa. Monien kansalaisten kohdalla kipukynnys on jo ylittynyt.
Kannuste käyttää ympäristöystävällisiä energioita kasvaa, kun saatavuus on turvattu ja hintakehitys pysyy maltillisena. Lisäksi käytetyn teknologian on oltava riittävän edullista ja luotettavaa.