Suomi on menestynyt hyvin osaamiseen keskittyvän talousstrategiansa avulla. Se ei kuitenkaan riitä. On uudistuttava koko ajan. Onneksi halua siihen on, eikä visioistakaan ole puutetta, kuten VTT:n uudet vientituoteideat osoittavat.
Suomen talouden kehitys toisen maailmansodan jälkeen on ollut kiistaton menestystarina. Suomi on noussut 60 vuodessa sodan runtelemasta köyhästä maasta yhdeksi maailman vauraimmista kansakunnista. Maa on porskuttanut vuosikymmeniä eteenpäin ensin metsä- ja metalliteollisuuden ja sitten informaatioteknologian vetämänä. Melkein koko maailma tuntee Nokian ja ainakin puoli Eurooppaa suomalaisen high techin.
Suomi ei voi kuitenkaan jäädä lepäämään laakereillaan. Kehitys eri puolilla maailmaa on niin nopeaa, että kärjen vauhdissa pysyminen vaatii jatkuvaa uudistumista, lisääntyviä panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, innovaatioita sekä kykyä hallita uudistumisprosesseja.
Suomessa on onneksi menossa monia lupaavan tuntuisia uudistusprosesseja, esimerkiksi täysin uuden elinkeino- ja työvoimaministeriön synty vuoden vaihteessa. Sen yksi uusi osasto keskittyy innovaatioihin, teknologiapolitiikkaan ja viennin edistämiseen eli asioihin, joilla vastaista menestystä rakennetaan.
Hallitus on puolestaan luvannut ohjelmassaan maalle uuden kansallisen innovaatiostrategian, joka laajentaa innovaation käsitettä teknologisia uudistuksia laajemmalle, muun muassa palveluihin ja kansainvälistymiseen. Unohtaa ei sovi myöskään huippuosaamisen kehittämiseen tähtäävää helsinkiläistä korkeakouluhanketta, jota teollisuus ajaa ja on valmis rahoittamaan.
VTT järjesti keskiviikkona Espoon Dipolissa huippuosaamisteemaan perustuneen foorumin, jossa se esitteli omaa, järkevää ideaansa: innovaatiotoiminnan johtamista ja Suomen muuttamista huippuosaamisen laboratorioksi, joka kehittää tuotteita globaaleille markkinoille.
Vuonna 2009 liikelaitokseksi muuttuva VTT haluaa tehdä Suomesta kansainvälisesti houkuttelevan investointikohteen, joka hyödyntää idästä länteen suuntautuvaa uutta kehityssuuntausta. VTT kutsuu suuntausta "globalisaation kääntöpuoleksi". Ilmaisulla viitataan aasialaisten korkean teknologian yritysten haluun tulla Eurooppaan ja Suomeen hakemaan uutta kovan tason osaamista.
Tätä trendiä pitäisi osata käyttää paremmin hyväksi, mutta se ei onnistu ilman uusia tuntuvia pääomapanostuksia tutkimus- ja kehitystoiminnan hyväksi. Suomi ei ole vielä lähellekään valmis tutkimus- ja kehityslaboratorio, VTT:ssä arvioidaan.
Yritysjohdolla on usein yksioikoinen käsitys innovaatioista. Niillä tarkoitetaan uusia teknisiä laitteita ja vekottimia. VTT:n professori Göran Roos haastoikin kuulijoita käsitteiden uudelleenarviointiin. Hänestä innovaatio on mikä hyvänsä uudistus, joka tuo lisäarvoa, ja suurin osa innovaatioista on hänestä ei-teknisiä.
Roos korosti aivan oikein sitä, kuinka tärkeää on organisoida ja hallita innovointiprosessi yrityksissä. Hänestä hyvä innovoinnin hallinta voi tarkoittaa myös hyvin arkisia asioista, kuten esimerkiksi rutiinien toteutusta ja niiden parantamisesta.
Julkinen valta on avainasemassa, jotta Suomi pysyisi kehityksen kärjessä, mutta se voi vain luoda toimintaedellytyksiä. Päävastuu kehityksestä ja vauhdissa pysymisestä on yrityksillä, ja niiden pitää hakea juuri nyt aktiivisesti kumppaneita ulkomailta siksi, että suuri osa uudesta tiedosta ja uusista innovaatioista syntyy siellä.