Televisio jatkaa voittokulkuaan suomalaisten vapaa-ajan valloittajana. Erityisesti koululaisten lukuinnostuksen hiipuminen on huolestuttavaa. Pian on aika ryhtyä miettimään vastaiskua lukuharrastuksen vähenemiselle.
Television jo 70- ja 80-luvuilla valloittama vankka asema suomalaisten vapaa-ajan täytössä vahvistui 90-luvulla. Tilastokeskus mittasi vuosina 1999-2000 tekemässään tutkimuksessa television täyttävän jo noin kolmanneksen suomalaisten vapaa-ajasta. Selvitystä voi pitää luotettavana. Se perustuu 5 300 henkilön tarkkaan kirjanpitoon ajankäytöstään.
Televisiota katsottaessa kiinnittyminen ei kuitenkaan ole yhtä täydellistä kuin joissakin muissa vapaa-ajan askareissa. Kokemuksesta tiedetään, että perhe voi jutella samaan aikaan, kun ollaan television ääressä. Monet napostelevat katsellessaan välipalaa.
Tv on saanut aikaan sen, että kodin seinien sisällä ollaan yhä enemmän. Vapaa-ajan määrä kasvoi hivenen 90-luvulla. Osuus meni kokonaisuudessaan tv:n katseluun. Samalla sosiaalinen kanssakäyminen menetti osuuttaan, vaikka se onkin säilynyt toiseksi suosituimpana vapaa-ajanvieton tapana.
Lukuharrastus on Suomessa ollut koko maailman mittakaavassa poikkeuksellisen suurta. Siitä on monia hyviä seurauksia. Suomalaisten yleistieto on kehittynyt vankaksi ja sivistystaso korkeaksi. Myös maailmanpolitiikan tuntemus on meillä harvinaisen vahvaa.
Suomea voi sentään yhä kutsua lukemisen suurvallaksi. Noin 12 prosentin osuus vapaa-ajasta on määrä, jollaista missään muualla maailmassa ei käytetä kirjojen ja lehtien parissa. Vastaisuudessa ei välttämättä enää ole niin, elleivät opettajat ja vanhemmat saa lasten hiipuvaa lukuinnostusta viriämään uudelleen. Nykyisin nuorimpien koululaisten lukeminen on jo melko vähäistä. Läksyjenkin opetteluun käytetty aika on vähentynyt. Lukemisen puolesta on kohta ryhdyttävä pitämään meteliä.
On turha väittää, että suomalaiset kykenisivät imemään televisiosta kaiken sen tiedon, mikä jää saamatta lukemisen väistyessä. Tv-uutiset menevät ohi nopeasti; niistä ei muisteta paljonkaan jälkikäteen. Ani harvoin taustoittavatkaan tv-jutut yltävät siihen, mihin lehtien monipuolinen tarjonta. Television tyyli yllyttää seuraamaan tarjontaa, jossa nopea liike on pääosassa. Keskittynyt lukeminen tarjoaa aivoille perusteellisempaa käyttöä.
Tietokoneet vyöryttävät vauhdikkaasti osuuttaan niin työssä kuin kotona. Tietokoneharrastus saattaa olla ensimmäinen television asemaa horjuttava tekijä. Tässä kohden harrastukseen käytetty aika poikkeaa jyrkästi iästä riippuen. Nuoret viettävät tietokoneen parissa keskimäärin kymmenen prosenttia vapaa-ajastaan, iäkkäimmät vain vähän.
Liikuntaan ja ulkoiluun käytetyn ajan lisäys 90-luvulla kuuluu ehdottomasti vapaa-ajankäytön myönteisiin kehityspiirteisiin. Erityisesti yli 45-vuotiaat ovat havahtuneet pitämään huolta kunnostaan. Se on välttämätöntä yhteiskunnassa, jossa ihmisten odotetaan pysyvän työkykyisinä nykyistä pitempään.
Naiset ovat lisänneet liikuntaa jopa enemmän kuin miehet. Silti miehet käyttävät liikuntaan yhä enemmän aikaa, 51 minuuttia vuorokaudessa. Naiset kuntoilevat ja ulkoilevat keskimäärin 39 minuuttia.
Sukupuolten erot ovat kuitenkin tasoittumassa, myös kotiaskareissa. Jako miesten ja naisten kotitöihin on lieventynyt. Se merkitsee kummallekin sukupuolelle uusia kokemuksia.