Yhteiskunta takaa kansalaisille monenlaisia oikeuksia. Peruskoulutuksesta määrää oppivelvollisuuslaki, terveyspalvelut on taattava kaikille, pienille lapsille on järjestettävä kunnallinen hoitopaikka, vaikka vanhemmat olisivatkin kotona. Nyt kuntien on järjestettävä hissi vammaisille, jos he asuvat hissittömässä talossa ja sitä vaativat.
Korkein hallinto-oikeus on nimittäin päättänyt, että Oulun kaupungin on maksettava porrashissi vammaiselle asukkaalle ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaan asuntoon. Sosiaali- ja terveyslautakunta oli toista mieltä. KHO:n päätös onkin ennakkoratkaisu, jonka vaikutukset voivat tulla kunnille todella kalliiksi. Äärimmäisessä tapauksessa vammaispalvelujen rahoitus voi mullistua ja muutostöihin varatut rahat monikymmenkertaistua.
Vuonna 2001 vammaisten asunnonmuutostöiden kustannukset olivat 6,6 miljoonaa euroa. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden, kuten nostolaitteiden ja porrashissien, kustannukset olivat 2,3 miljoonaa euroa. Kaikkiaan vammaispalveluihin käytettiin 163 miljoonaa euroa. Jos esimerkiksi Oulun kaupunki joutuisi kustantamaan erillisiä hissejä ja pyörätuoliliuskoja kymmenittäin vammaisten esteettömän kulun turvaamiseksi, harkinnanvaraiset tuet kasvaisivat räjähdysmäisesti.
Vammaisilla on omat erityistarpeensa, jotka yhteiskunnan on kustannettava. Voi kuitenkin kysyä, kuinka pitkälle subjektiivinen oikeus ulottuu. Menikö KHO liian pitkälle päätöksessään? Vammaiset eivät ole ainoa erityisryhmä, joka tarvitsee yhteiskunnan tukea. Sitä tarvitsevat myös pienet lapset, odottavat äidit, päihteiden uhrit vanhuksista ja sairaista puhumattakaan. Miten kattaviin palveluihin yhteiskunnan voimavarat riittävät, kun jo nyt huoltosuhde on pahasti miinuksella?
Noin 700 000 suomalaista asuu 410 000 hissittömässä kerrostaloasunnossa. Valtio korvaa puolet vanhoihin kerrostaloihin rakennettavien hissien kustannuksista. Lisäksi kunnalta voi saada 5-15 prosenttia avustusta. Vaikka asuntokanta uusiutuu, suurin osa uusista asunnoista ei sovi liikuntavammaisille.
Suomi vanhenee vauhdilla. Vuonna 2025 yli 65-vuotiaita on neljännes, joten esteettömän asumisen tarve vain kasvaa. Yksittäisen porrashissin rakentaminen sisä- ja ulkotiloihin tulee kalliiksi. Siksi kaikki uudet kerrostalot pitää rakentaa alusta lähtien hissillisiksi. Toinen asia on, onko määräys ulotettava myös omakotitaloihin. Se olisi liian pitkälle menevää valvontaa. Harkintaa voi ja pitää käyttää myös vanhojen kerrostalojen hissipäätöksissä.
paakirjoitus@kaleva.fi