Keskustalaisesta päivänkakkarasta voi nyppiä terälehtiä päivittäin tähän tapaan: eroaa, ei eroa, eroaa, ei eroa...
Nyppiminen pysähtyy ei eroa -terälehteen. Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen pysyy tehtävässään siitä huolimatta, että keskusta on kieppunut kovimmin viime viikkojen vaalirahakarusellissa.
Toistaiseksi Vanhasen eroa sekavien lausuntojen, epäselvien kertomusten ja tipoittaisten tietojen takia on vaatinut vain oppositio, äänekkäimmin SDP.
Sytytyslanka Vanhasen alla alkaisi kyteä, jos toinen päähallituspuolue kokoomus ilmoittaisi, että Vanhasella ei ole puolueen tukea. Näin tuskin kuitenkaan ihan äkkiä käy, koska se sytyttäisi langan myös kokoomustuolien alla.
Kokoomuksella – kuten SDP:lläkin – on puoluerahoituksen osalta todennäköisesti samanlainen sylttytehdas siivoamatta kuin keskustalla, eivätkä ne ainakaan vapaaehtoisesti halua huomion kiinnittyvän sinne.
Puolueet eivät myöskään perinteisesti puutu toisen puolueen sisäisiin asioihin järin herkästi. Kun kyseessä on hallituspuolue ja pääministeri, kynnys on vielä korkeampi.
Kuusi vuotta sitten ex-pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) kohdalla tilanne kärjistyi paljon dramaattisemmin, lopulta siihen, että toinen päähallituspuolue SDP veti tukensa Jäätteenmäeltä pois. Silloin pääministerillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jättää eroanomus.
Puoluesihteeri ja ongelma
Viime päivien vaalirahauutisointia on vähätelty keskustan sisältä sanomalla, että niissä ei ole oikeastaan ollut mitään oleellisesti uutta; vain yksityiskohdat esimerkiksi Nova Group -yhteyksistä ovat täsmentyneet.
Jos näin olisikin, niin äärimmäisen epämiellyttävää ja poliittisesti tuhoisaa keskustalle on löysässä hirressä roikkuminen kuitenkin ollut. Ja ne keskustalaiset, jotka inhosivat puoluesihteeri Jarmo Korhosta ja varsinkin hänen toimintatapojaan ennen tätä viimeisintä kohua, inhoavat häntä nyt entistä enemmän.
Mitä keskusta aikoo nyt tehdä? Vanhanen varmasti toivoo, että heinäkuun lomakausi vie Nova Groupit, Kuntien eläkevakuutukset ja kelkkatehdaskaupat vaikka eteläpohjalaiseen perunakuoppaan, ja etteivät ne nouse sieltä enää.
Elokuussa on edessä arkeen palaaminen ja puolueen johtaminen yhdessä kolhitun puoluesihteerin kanssa – puoluesihteerin, jolle Vanhanen ei voi tai halua julkisesti sanoa antavansa täyttä luottamustaan. Voisi kuvitella, että puolueen johtaminen yhdessä on vaikeaa, kun suhteet ovat tuollaiset.