Hunajasato jää tänä vuonna noin 1,5 miljoonaan kiloon eli viidenneksen alle tavanomaisen sadon. Runsaat sateet ja koleus heikensivät hunajasatoa. Mehiläinen lentää ja kerää siitepölyä ja mettä lämpimillä poutailmoilla eikä juuri liiku viileällä ja sateella.
Kainuussa hunajan tulo näytti sateisen ja kylmän alkukesän perusteella heikolta, mutta heinäkuun viimeinen ja elokuun ensimmäinen viikko pelastivat tilanteen. Pertti Mikkonen Kainuun Hunajakeskuksesta kertoo, että Kainuun hunajasato on keskimääräistä luokkaa.
Kainuun horsmahunaja arvossa
Kainuulainen hunaja on hyvässä maineessa, sillä hunajantuotanto perustuu pääosin luonnonkasveihin. Horsma on tärkein mesikasvi Kainuussa. Mieto horsmahunaja pysyy juoksevana pitkään, ja hunajan ystävät arvostavat herkun notkeutta.
Vilkkaasti liikennöityjä teitä ei ole tiheässä ja maantiepölyä on vähemmän kuin etelässä. Jyväskylän korkeudelle asti eteläisen Suomen päähunajakasvi on viljelty rypsi, Kainuussa taas horsman ohella villivadelma eli vattu tai vaarain.
Koko maassa hunajantuottajia on noin 5 000, joista noin viidennes on ammattimaisia. Kainuussa mehiläistarhaajia on noin 150. Määrä on hieman kasvanut koulutushankkeen ansiosta. Viimeksi hunajantuotanto kasvoi 1980-luvulla, kun edellinen koulutushanke toimi.
Mansikkapaikka Leskisessä eli Vuokatin Viini ja Puutarha Oy:ssä Sotkamossa on parikymmentä mehiläispesää, eli se on kainuulaisittain suurehko hunajatila. Isäntä Pasi Leskinen sanoo, että heilläkin jäätiin keskiarvosatoon tänä kesänä. Pääsato kertyi heinä-elokuun vaihteessa.
Pesiä on kahdessa erilaisessa paikassa. Mansikkatilalla olevien pesien sato jäi paljon alle keskitason, sillä hunajakukan kukinta epäonnistui huonon kesän takia. Sinikukkainen hunajakukka on paitsi mesikasvi, myös mansikkapellon välikasvi, kun mansikkakasvustoja uudistetaan.
Toiset pesät Naapurivaaralla tuottivat hyvin. Naapurivaaralla on monipuolisesti luonnonkukkia, joista mehiläiset keräävät mettä ja siellä hunajasato onnistuu joka vuosi.
Pakettipeltoja
ei enää ole
"Vaaramaisemissa villivadelma on horsmaakin tärkeämpi mesikasvi. Kuivan kankaan hakkuuaukkojen horsmikot eivät anna mettä yhtä hyvin kuin pakettipeltojen horsmikot. Pakettipeltoja ei enää juuri ole, sillä ne on otettu taas viljelyyn vuokrapelloiksi."
Alkukesällä voikukka on hyvä mesikukka, mutta senkin kasvuala on vähentynyt kun pakettipellot on otettu käyttöön. Mansikkatilalla mehiläiset parantavat marjasatoa: aikaisin kukkiva mansikka antaa mettä mehiläisille, jotka pölyttävät sitä kun luonnon pölyttäjiä ei vielä lennä.
Suurimman osan valmistamastaan hunajasta mehiläiset käyttävät itse. Pasi ja Kaija Leskinen saavat mehiläispesistä hunajaa keskimäärin 40 kiloa, huippuvuonna jopa sata kiloa pesää kohti.
Pääosan sadosta Leskiset myyvät suoramyyntinä omasta myymälästä, sen lisäksi maalaismarkkinoilla, myyjäisissä ja joulumessuilla. Leskisillä on useita tuotantosuuntia, joista toimeentulo kertyy: mansikan ja herukan viljely, marjojen jalostus mehuiksi ja hilloiksi, tilaviinien valmistus, hunajantuotanto, luonnonmateriaalituotteet ja alan koulutuksen järjestäminen.