jorma.melleri@jippii.fi
Suomi on tosikkojen luvattu maa, totisten torvensoittajien ja tahattomien humoristien temmellyskenttä. Yleensä asiat eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia. Sävyeroja syntyy, kun näkökulmat vaihtuvat.
Itsekin olen ankara tosikko. En läheskään aina siedä itseeni kohdistuvaa leikinlaskua. Sallin kyllä silloin tällöin itselleni, että pilailen omalla kustannuksellani, mutta ulkopuolisten on syytä olla varuillaan. Aion vakavoitua entisestään, jos suinkin mahdollista.
Minulle on huomautettu, että pääministerin puolison ei pidä pyrkiä saavuttamaan mainetta vitsiniekkana. Se on hyvä ohje. Samanlainen neuvo annettiin diplomaateille jo 1700-luvulla ranskalaisessa, maineikkaassa diplomaattien käsikirjassa.
Max Jakobson kertoo muistelmissaan, miten hän unohti ohjeen Washingtonissa vuonna 1956 Unkarin traagisten tapahtumien jälkeen. Paikallisessa Neuvostoliiton suurlähetystössä oli vallankumouspäivän vastaanotto perinteiseen tapaan. Eräät maat, esimerkiksi Ruotsi, boikotoivat vastaanottoa Unkarin tapahtumien vuoksi.
Mennessään vastaanotolle Jakobson tokaisi Washington Post -lehden toimittajalle, että "ruotsalaiset ovat urhoollista kansaa - kovan paikan tullen he uskaltavat jäädä pois cocktail-kutsuilta". Jakobson katui lausuntoaan heti sen jälkeen, kun näki sen painettuna lehdestä.
Viime aikoina on paljon pilkattu oikeistopuolueen parivaljakkoa, Maxia ja Moritzia, kahta opposition keihäänkärkeä. Arvostelijoiden mielestä he ampuvat yli ja ottavat itsensä aivan liian vakavasti. Juuri siksi heitä ei saakaan teilata. Parivaljakko tuo iloa suomalaisten elämään.
Max ja Moritz ovat tahattoman komiikan mestareita. Toinen on Groucho Marxin näköinen mies, joka ei tarvitse vappunaamaria. Hänen nimeään tuskin kukaan osaa kirjoittaa ulkomuistista oikein. Siksi minäkään en yritä tähän sitä kirjoittaa. Jo näistä aineksista syntyy loistavaa huumoria. Miehen ei tarvitse edes sanoa mitään.
Toinen taas puhuu niin nopeasti ja epäselvästi, ettei hänen puheistaan saa mitään tolkkua. Asiayhteydestä pystyy kyllä arvaamaan suurimman osan. Miehemme huumorin ydin on siinä, että hän ottaa itsensä aivan liian vakavasti, kun taas muut ihmiset eivät ota häntä vakavasti. Ristiriidasta syntyy mainiota huumoria.
Kolmantena pyöränä parivaljakossa häärää oikeistopuolueen isokokoinen johtaja, jonka mielestä uusi hallitus piti heti aluksi opettaa välikysymyksellä oikeille käytöstavoille. Oikeita tapoja Suomen herrat ovat aina yrittäneet opettaa työläisille ja maalaisille, siis rahvaalle, mutta näköjään huonolla menestyksellä. Työ on yhä kesken.
Otin tahattomat humoristit ja tosikot niin vakavasti, että etsin internetistä, mitä sieltä löytyy hakusanoilla totinen torvensoittaja.
Ensimmäiseksi haaviin tarttui Finlanders -yhtyeen musiikkikappale, joka on nimeltään Totinen torvensoittaja.
Esityksessä kerrotaan ensin, miten lauantai-iltana parketilla "tuoksuu kölnin veet, kiiltää teryleen". Lopulta illan ainoaksi todelliseksi voittajaksi töräyttelee itsensä, kukapa muu kuin totinen torvensoittaja.
Lopputulos tuokoon lohtua sekä meille tosikoille että meille veitikoille.