Kieli, jota käytetään maahanmuuttoa ja pakolaisia koskevassa keskustelussa, on kuvaavaa. Ihmisten sijasta puhutaan numeroista. Pakolaisia kuvaillaan uhkaksi, tulvaksi ja virraksi ikään kuin Suomi ja Eurooppa olisivat luonnonvoimien armoilla.
Unohdetaan, että kysymys on ihmisistä, kotinsa pakon edessä jättäneistä. Onneksi tällä kertaa sanat eivät ole tekoja, vaan suomalaiset ovat myös avanneet sydämensä uusille muuttajille.
Joissakin EU:n jäsenmaissa kuten Unkarissa yritetään ratkaista ongelma muurilla ja piikkilangalla. Unkari on kutsunut myös armeijan apuun vartioimaan rajojaan unohtaen, että miljoonat unkarilaiset ovat lähteneet pakolaisiksi Neuvostoliiton tankkien vyöryn alta vuoden 1956 jälkeen.
Syyriasta paetaan terroristijärjestöä Isisiä, sillä Isis haluaa rakentaa kalifaatin, totalitaarisen valtion. Samasta syystä lähtivät kymmenet miljoonat ihmiset Euroopasta Hitleriä ja natsismia pakoon.
EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker muistutti viime keskiviikkona, kuinka Yhdysvalloissa on enemmän irlantilaisia sukunimiä kuin Irlannissa tai kuinka Puolan ulkopuolella asuu yli 20 miljoonaa sukujuuriltaan puolalaista.
Lisäisin Junckerin listaan myös Suomen. Historian saatossa Suomesta on lähtenyt ”elintasopakolaiseksi” eli paremman elämän perään lähes 1,5 miljoonaa suomalaista.
Saksa on levittänyt punaisen maton turvapaikan hakijoille. Juuri nyt Saksan tilanne vaikuttaa lähes mahdottomalta.
Saksa on hieno maa, toisin kuin keihäänheittäjä Seppo Räty väitti. Yksin Münchenin kaupunki otti viidessä päivässä 20 000 turvapaikanhakijaa vastaan, ja kaupunkilaiset olivat vastassa tervehtimässä muuttajia. Lapsille tuotiin leluja, vapaaehtoiset lääkärit auttoivat sairaita ja kaupunkilaiset tarjosivat yösijaa.
Saksan isossa linjassa on humanismia, mutta myös tervettä itsekkyyttä. Saksassa ajatellaan, että ikääntyvän väestön maa tarvitsee tulevaisuudessa lisää ihmisiä, lisää aivoja ja lisää työtä tekeviä käsiä.
Saksassa suunnitellut toimet muuttajien integroimiseksi ovat hengästyttäviä. Asuntoja ja vastaanottokeskuksia rakennetaan kiihtyvällä vauhdilla. Kielikursseja organisoidaan turvapaikan hakijoille ja oppisopimuskoulutus laajennetaan.
Suomi ikääntyy Euroopan nopeinta vauhtia, mutta maahanmuutto nähdään enemmän taakkana kuin resurssina.
On totta, että turvapaikan hakijoiden enemmistö on nuoria miehiä. Monet kysyvät, missä ovat naiset ja lapset? Nuorilla miehillä on konfliktialueilla suurin riski joutua rekrytoiduksi sotiin ja Isisin joukkoihin.
Lisäksi suku ja perhe laskevat, että jos mies saa kohdemaassa turvapaikan, hän voi myöhemmin pyytää viranomaisilta perheenyhdistämistä. Silloin myös vaimo ja lapset voidaan tuoda maahan. Tämä on tietenkin perhearvoja kunnioittavalle hallitukselle se pahin uhka.
Punaisen ristin arvion mukaan humanitaarisen avun tarve ei ole koskaan ollut toisen maailmansodan jälkeen näin suuri kuin nyt.
Konfliktit, luonnonmullistukset, siviileihin kohdistuvat väkivaltaisuudet, terroriteot, köyhyys ja nälänhätä pääasiassa Afrikassa ja Lähi-idässä ovat kasvattaneet turvapaikanhakijoiden määrää räjähdysmäisesti koko Euroopassa. Ilmastopakolaisuus on jo nyt totta.
Kriisipolitiikka ja jatkuva kriisitila ei auta ratkaisemaan ongelmaa. On kehitettävä pitkäkestoisempia ratkaisuja ja linjavetoja, sillä siirtolaisuus tulee jatkumaan vuosia.
Kiihtynyt maailmanlaajuinen muuttoliike tuo sisäministeriön arvion mukaan tänä vuonna arviolta noin 30 000 turvapaikanhakijaa Suomeen. Tähän mennessä heitä on tullut yli 8 000, suurin osa Irakista.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on voitava käydä vuoropuhelua kansalaisten, pakolaisten ja kuntapäättäjien kesken. Suomeen jäävät on saatava kotoutumaan. Myös meidän kantasuomalaisten on aika kotoutua uusiin suomalaisiin. Integroitumista edistää turvapaikanhakijoiden mahdollisuus osallistua opinto- tai työtoimintaan sekä suomalaisen kulttuurin ja kielen opintoihin.
Turvapaikanhakijat haluavat tehdä työtä ja todellisuudessa vain työn kautta heidät saadaan aidosti sisään suomalaiseen yhteiskuntaan.
Nuorten, työikäisten maahamme muuttajien seurauksena työllisten määrä voisi lisääntyä merkittävästi ja kohentaa julkisen talouden tasapainoa. Taloudellisia hyötyjä saadaan vain mikäli maahanmuuttajat työllistyvät.
Varmistamalla tämä resursseja tullaan kyllä saamaan takaisin.
Ja mitä tulee ”elintasosurffareihin”, köyhyys ei ole peruste turvapaikan myöntämiselle. Turvallisten alkuperämaiden luettelo on laadittava nopeasti, jotta energiaa jää nyt päälle kaatuvan kriisin ratkaisemiseen.
Näin ollen esimerkiksi Balkanin maista saapuvat turvapaikanhakijat, jotka vetoavat maansa huonoon talous- ja työllisyystilanteeseen, voidaan käännyttää takaisin konfliktialueilta saapuvien edeltä.
Kirjoittaja on oululainen Euroopan parlamentin jäsen (sd.).