Oulu Humalahakuinen juominen tulee osaksi tyttöjen vapaa-ajan viettoa nuorempana kuin pojilla. 14-vuotiailla tytöillä humalajuominen on yleisempää kuin pojilla, 16-vuotiaana tyttöjen ja poikien juominen on lähes tasoissa, mutta 18-vuotiaina tytöt juovat jo vähemmän kuin pojat.
"Tytöt kokeilevat alkoholia ensimmäisen kerran yleisimmin 13-14 -vuotiaana. 15-vuotiaista viimeisen kuukauden aikana noin puolet on ollut humalassa", kertoo erikoistutkija Leena Metso Stakesista.
Metso esitti tilastollisia faktoja 15-vuotiaiden tyttöjen suhteesta alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin perjantaina Oulussa Tyttöyden sietämätön keveys -seminaarissa, joka oli osa Viinaviikon ohjelmaa. Tiedot perustuivat eurooppalaiseen ESPAD koululaistutkimuksiin vuosilta 1995 ja 1999 sekä Nuorten terveystapatutkimuksiin Suomesta.
Huumeet tulleet tutummiksi
Alkoholin käyttö ja humalahakuinen juominen kuuluu kiinteästi nuorisokulttuuriin. Huumekokeiluja on noin 10 prosentilla. Ne tapahtuvat tytöillä noin 15-17 -vuotiaina. Kosketukset huumeisiin lisääntyivät 1990-luvun lopussa.
"Noin parikymmentä prosenttia tunsi jonkun huumeiden käyttäjän. Sosiaalisen altistumisen huumeille voi siis ajatella lisääntyneen", Metso totesi.
Useimpiin Euroopan maihin verrattuna suomalaisnuoret käyttävät ja kokeilevat huumeita edelleen vähän.
Nuorten alkoholin käytölle Suomessa on Norjan ja Ruotsin tavoin ominaista humalahakuinen "harvoin mutta paljon" -käyttötapa. Tanskassa ja Iso-Britanniassa taas juodaan sekä runsaasti että lähes päivittäin. Vanhoissa viinimaissa käyttö voi olla päivittäistä, mutta ei humalaan päättyvää.
Koulukuraattori Pirjo Hätälä Oulun kaupungilta esitteli teini-ikäisten tyttöjen itse tekemää ryhmätyötä juomisen syistä. Syiden kirjo ulottui ongelmattomasta hauskan pidosta estojen karkottamiseen, piireihin pääsemisestä koulun käynnin paineiden purkamiseen ja kapinointiin vanhempia vastaan.
Nuorten listalta löytyivät myös aikuisille tyypilliset perustelut; alkoholia mielialalääkkeeksi, stressin laukaisuun ja unettomuuden hoitoon.
Pirjo Hätälä huomauttikin, että nuoret suhtautuvat alkoholiin samalla tavalla myönteisesti kuin aikuisetkin. Elämäntapa tulee vaan nuorille liian aikaisin ja liian rajuna.
"Sixpack olutta tai siideriä on nuorilla ihan tavallinen annos, mutta se on hirveä määrä alkoholia 40-50 kiloiselle tytölle", Hätälä havainnollisti.
Hän totesikin tyttöjen tarvitsevan myös oikeaa tietoa alkoholin vaaroista, kuten maksa- ja aivovaurioista ja sikiövaurioista lapsille.
Nuorilla huoli
aikuisista
Tieto ei kuitenkaan yksin riitä nuorten ohjaamisessa päihteettömään elämään. Nuoret tarvitsevat mielekästä tekemistä, tekemistä, joka tuottaa mielihyvää, tekemistä, jossa tuntee olevansa olemassa ja selviytyvänsä.
Tytöille tyypillisenä ongelmana Hätälä nosti esille kilpailun ja kateuden, joka syö voimia. Myös yksinäisyys on tytölle raskas, vakava asia.
"Kannattaa tehdä töitä sen hyväksi, että lapsilla olisi ystäviä", Hätälä neuvoo.
Kaikkeen tähän tytöt ja nuoret yleensä tarvitsevat aikuistukea, sekä vanhemmiltaan että muilta yhteisöiltä. Aikuisen puutetta näkyy paitsi tunnepuolella, joskus myös perushoidossa; syömisessä, nukkumisessa ja puhtaudessa.
Myös perheen taloudelliset ongelmat lamaavat Hätälän kokemuksen mukaan lapsia. Hätälä kertoi tapaavansa nykyään nuoria, jotka ovat huolestuneita vanhempiensa jaksamisesta.
Hätälä pohtikin, että perheissä moni asia palautuu äitiin. Jos äiti voi hyvin, niin voi perhekin.
