Humala suurin riski ai­voil­le

KalevaOulu Alkoholi on merkittävin syy aivovammoihin.


Oulu
Alkoholi on merkittävin syy aivovammoihin. Perjantaina Oulussa väittelevän lääketieteen lisensiaatti Olli Savolan mukaan päävammoja saaneista 65 prosenttia on tapaturman sattuessa humalassa.

Tutkimus paljastaa, että lähes kaikki humalassa vammautuneet juovat alkoholia yleensäkin haitallisesti. "Humalahakuinen juominen on aivan yhtä haitallista kuin krooninen suurkulutus", Savola sanoo.

Yli 1,5 promillen humalassa aivovamman riski on kolminkertainen, yli kahden promillen humalassa kymmenkertainen muihin vammoihin verrattuna."Juopontuurista on turha puhua. Kallot kolahtavat kännissä."

Savolan tutkimuksen aineisto kerättiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan tuoduista potilaista vuosina 1998-2000. Pelkästään Oysissa hoidetaan vuosittain lähes tuhat aivovammapotilasta.

Tavallisimmin aivovammat sattuvat pahoinpitelyissä, kaatumisissa tai pyörä- ja auto-onnettomuuksissa. Tutkimuksessa ei siis ole selvitetty, kuinka alkoholin juominen vaikuttaa aivoihin laajemmin.

"Me selvitimme, kuinka alkoholin juominen lisää riskiä loukkaantua päähän", Savola kertoo. Selvin päin loukkaannuttuaan ihminen ehtii suojauta päätään, mutta humalassa refleksit hidastuvat ja pää loukataan.



Juopolla samat oireet


Alkoholi haittaa pahasti myös aivovamman toteamista. Sekä juopuneella että aivovamman saaneella on nimittäin samoja oireita: tajunnan taso alenee ja ilmenee muistiaukkoa.

"Tänän vuoksi juopuneelta päävammapotilaalta on vastaanotolla vaikea sulkea pois aivovamman mahdollisuus."

"Jos potilas on humalassa ja päähän loukkaantunut, häntä pitääkin seurata pidempään."

Savola on varma, että juuri alkoholin takia aivovammoja jää myös toteamatta. Hänen väitöstutkimuksessaan onkin etsitty uutta keinoa aivovamman toteamiseksi.

Sen mukaan aivovamman aiheuttama aivokudosvaurio voidaan osoittaa verinäytteestä. Jos potilaan veressä on S100B-proteiinia, kyseessä on todennäköisesti aivovamma. "Menetelmä on vielä tutkimusasteella, mutta näyttö on vahva", Savola sanoo. Verikoetta testataan eri puolilla Eurooppaa niin sanotussa monikeskustutkimuksessa. Rutiini- menetelmäksi se saadaan ehkä kahden vuoden sisällä.



Riskiryhmälle hoitoa


Pohjois-Suomessa verikoe helpottaisi merkittävästi aivovammojen toteamista. Nyt aivot tutkitaan usein tietokonetomografialla, joka maksaa noin 150 euroa kerralta.

Konetta löytyy kuitenkin Oysin lisäksi ainoastaan keskus- ja aluesairaaloista.

Verikoe voidaan sen sijaan ottaa käyttöön myös terveyskeskuksissa. Verikoe maksaisi 20 euroa ja sillä voitaisiin erittäin luotettavasti sulkea pois aivovamman. Näin vältyttäisiin turhilta sairaalaan lähettämisiltä ja yhteiskunnan varoja säästyisi.

Savola ehdottaa myös, että tapaturman saaneista potilaista alkoholin riskikäyttäjät ohjattaisiin mini-interventiohoitoon. Se on noin 20 minuuttia kestävä motivoiva haastattelu, jonka on todettu vähentävän humalahakuista juomista, mutta myös vähentävän uudelleen loukkaantumisia.

Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, pahentaako humala aivovammoja. Aikaisemmat tutkimukset kuitenkin ovat osoittaneet, että suurkuluttajat toipuvat hitaammin ja heikommin kuin muut.

Ilmoita asiavirheestä